evaback

Maareformi II 2020-luvulla

 

Suomen tasavallan 4. presidentti (1937 – 40) Kyösti Kallion (kesk.) aikoinaan ideoima maareformi voisi sopia tämänkin ajan Suomeen, koska onhan täällä Suomessa paljon käyttämätöntä valtion maata. Jos on.

 

”- - Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin vuodelta 1922 tunnetaan Suomessa nimellä Lex Kallio (Kallion laki).

Laki oli maanlunastuslaki, jolla 1918 maansa lunastamaan päässeet maanvuokrajaat eli torpparit pystyivät hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Myös niillä maaseudulla asuvilla maattomilla, joilla ei ollut ollut torpan sopimusta, oli mahdollisuus saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen. - - ”   (Linkki 1)

 

Nykyään tämä Lex Kallio voisi auttaa esim. maahanmuuttajia ja työttömiä maatalouselinkeinojen pariin ja siten työllistämään itsensä, kunhan maat vain olisivat sopivia tähän tarkoitukseen ja sijaitsisivat suht´ lähellä keskuksia.

Minnekään umpikorpeen ei varmaankaan kannata uusia asuinalueita rakentaa, koska ainahan se tulee edullisemmaksi hyödyntää jo olevaa infraa ja muuta yhdyskuntarakennetta uudisrakentamisessa.

 

Näin saataisiin myös alueellinen eriarvoistuminen vähenemään ja voitaisiin asuttaa muutakin maata kuin vain eteläistä Suomea. Suomi pohjoisena kylmänä maana ei ole välttämättä paras paikka maanviljelylle, mutta kyllä täällä todistetusti kasvaa erilaisia lajikkeita ihan pohjoista napapiiriä myöten.

Etenkin olisi mielenkiintoista maahanmuuttajien kohdalla nähdä, että miten ja mitä he viljelisivät. Tämän ajan teknologiaa hyödyntäen voi olla, että Suomessakin voitaisiin kasvattaa monia eteläisen maapallon lajikkeita esim. kasvihuoneissa talven yli.

 

Tämän ajan yhteiskunnat arvostavat korkealle palkkatyötä, mutta esim. antikin aikaiset ateenalaiset, lähinnä vapaat miehet, eivät juuri arvostaneet fyysistä työtä vaan mieluummin osallistuivat vain politiikkaan ja seuraelämään. Vapaat miehet toimivat, jos oli pakko, yleensä itsenäisinä yrittäjinä, sillä oli ateenalaisen arvolle sopimatonta tehdä palkkatyötä ja ottaa käskyjä muilta.

 

Suuressa kaupungissa olikin monia tärkeitä ammatteja, joissa saattoi hankkia elantonsa menettämättä vapauttaan kuten leipurit, sepät, räätälit, kirjurit ja monet muut olivat yleensä itsenäisiä yrittäjiä.

 

Ilkka Luoman US:n blogissa (linkki 2) pohditaan enemmänkin kollektivismia ja individualismia:  "Elina haluaa yrittäjyyttä, yksilövastuuta ja taistelukykyä kilpailussa, jonka evoluutio loi miljoonia vuosia sitten – onhan lopulta kysymys heikomman ja vahvemman laeista. Sanna haluaa jalostaa inhimillisyyttä, osallistuvuutta ja ryhmätukea – sillä kuka tahansa voi joutua kilpailutilanteesta muiden ”armoille” ja huolehdintayhteiskunnan piiriin."

Kollektiivisuus vai individualismi, kumpi kantaa lopulta paremmin yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa, vai olisiko parempi että nämä vuorottelisivat kausittain, koska näin saadaan molempien edut? 

Tämä itsenäinen yrittäjyys voisi sopia maatalouteenkin, mutta ottaen huomioon Suomen karut olosuhteet etenkin tälle alalle toivoisi valtion tulea, koska maataloudessa onhan kyse koko maan ruoka-aitasta, ja globaalisti ajatellen maapllon luomuaitasta.

 

 

Linkki 1: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Kallio

Linkki 2: http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243302-kokoomus-elina-lepomak...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Maatalous ei voi olla vain puolueiden asia vaan koko kansan, ja siksi valtion ohjauksella pitäisi laatia pikimmiten suunnitelmia nostaa maatalouden tuottavuutta, kannattavuutta ja suosiota keinoilla millä hyvänsä (esim. täsmäkoulutusta viljelijöille, ulkomaan vierailuja, tukia jne. ). Pitäisi nähdä, että maatalous on bisnestä siinä kuin mikä muu bisnes tahansa, ja aivan kuin metsä- ja metalliteollisuuttakin on verovaroin tuettu/ohjattu kehittymään myös maatalouden osalta tulisi toimia samoin.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

" - - Myös Finanssiala ry on ajanut satovahinkovakuutuksen verottomuutta.

”Tämä on hyvä ja tarpeellinen päätös. Vakuutusmaksuveron poisto vahvistaa maatilojen riskienhallintaa ja elinkeinon kannattavuutta. Hankaliin satovuosiin varautuminen on sekä viljelijän että veronmaksajan etu", Finanssiala ry:n johtaja Lea Mäntyniemi sanoo.

Valtio lopetti satovahinkojen korvaamisen vuoden 2016 alussa. Satovahinkoja korvaavien vakuutusten hankkiminen on viljelijän omalla vastuulla. Mäntyniemi uskoo, että veron poisto kiihdyttää markkinoita. Yhä useammalla viljelijällä on nyt mahdollisuus vakuuttaa satonsa vaikeiden vuosien varalta. - - "

https://www.talouselama.fi/uutiset/kehysriihessa-t...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

" - - EU:n vuoden 2020 rakennerahasto-ohjelmakauden loppuun saakka maatilat voivat saada investointiin 40 prosentin tuen. MTK:n mukaan suomalaisista maatiloista alle prosentti tuottaa aurinkosähköä.- - "

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikk...

Toimituksen poiminnat