*

evaback

Palaillaanpa alkuperäiseen sote-suunnitelmaan

 

Jaana Savolainen kirjoittaa HS:n sunnuntain 26.11.2017 (A5) kolumnissaan "Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä" (liite 1), miten hallitus harhautui pari vuotta sitten alkuperäisestä suunnitelmastaan nykyiselle maakunta-malli linjoille. Tähän Keskustan yllättävään vaatimukseen Kokoomus halusi silloin saada myös jotakin vastapainoksi vaatien valinnanvapautta ja yksityisten firmojen päästämistä hoitamaan nykyistä enemmän myös sote-palveluita.

 

Tämän jälkeen on lähdetty suunnittelemaan vauhdilla kaikkea erikoista, vaikka perustuslakivaliokunta on jo monta kertaa palauttanut liian lennokkaat suunnitelmat suunnittelupöydille takaisin. Nyt haetaan ilmeisesti äärirajoja, miten Suomen kaltaisessa maassa voidaan ja on mahdollista hoitaa näitä palveluja. Suomi ei ole mikä tahansa maa, täällä suuri osa maata on harvaanasuttua eikä näin ollen yksityisillä palvelun järjestäjillä ole tarpeeksi suurta väestöpohjaa ja väestön tiheyttä, jotta valinnanvapaus toimisi. 

 

Joskus tämäkin kokeilu oli varmaan tehtävä, jotta osattaisiin asemoida Suomi siihen kulmaan, mikä sopii sille sote-palveluiden kohdalla. Etenkin Keskusta on haavellut ilmeisesti vuosikymmeniä maakuntamallista, mikä sitoisi maakuntiin enemmän valtion varoja jos ei muuten niin virkamiesten palkoissa.

 

Tässä kohtaa kuitenkin suurkaupungit sanovat, että kaikki varat pitäisi käyttää jo toimivien rakenteiden parantamiseen ja mistä saadaan lisäarvoa valtiolle, eikä tulisi lähteä hassaamaan vähäisiä varoja maakuntamallin kautta ikääntyviin ja koko ajan muutenkin väestömääriltään väheneviin syrjäseutuihin. Väitetään, että jos soten hoitaa jatkossa alle 20 maakuntaa, niin säästöä tulee tästä kun verrataan nykyiseen malliin, missä vastaavaa hoitaa monet sadat kunnat. Vai tuleekohan säästöä, kun nämä sadat kunnat joka tapauksessa jäävät hoitamaan edelleen tiettyjä tehtäviä ja siihen lisäksi tulee vielä oma hallintohimmelinsä eli maakunnat sotea varten.

 

Kristillisdemokraattien pj:n  Sari Essayahin mukaan (liite 2) Sote-uudistus on tehtävä maakuntauudistuksesta erillään, ja aiemmin hahmoteltu viiden sote-alueen malli on edelleen optimaalinen, sillä se keventää hallintoa. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa, koska sitä on luultavasti korjailtava heti seuraavan hallituksen aikana ja raskaita hallinnollisia rakennelmia "on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan" Essayahin mukaan.

Maakuntamalli ja valinnanvapaus ovat ilmeisesti sidottu toisiinsa ja jos toinen ei jatkossa mene läpi niin ei mene toinenkaan. 

 

Mielestäni koko tämän kaaoksen alkulähde oli silloin pari vuotta sitten Sipilän ilmoitus, että hän marssisi presidentin luo jos ei siinä tilanteessa Kokoomuksen pj:n Alexander Stubbin kanssa päästä yksimielisyyteen. Sipilä ei antanut Kokoomuksen silloiselle puheenjohtajalla muuta vaihtoehtoa kuin maakuntamallinsa, vaikka vaihtoehtoja ja kompromisseja todellisuudessa olisi ollut varmaan muitakin. 

Tällainen ei ole hyvää parlamentaarista ja demokraattista hallintoamallia, mihin Suomessa on totuttu, se on kiristystä, eikä Stubb siinä tilanteessa hieman kotimaan politiikassa kokemattomana poliitikkona osannut vaatia kompromisseja vaan lähti mukaan näihin "lehmänkauppoihin". 

 

Jaana Savolainen kirjoittaa yllä mainitussa kolumnissaan: 

"- - Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. - -  - Olisihan tämä voinut tehdä yksin kertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on mun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoitetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus. 

Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi Kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. - - "

 

No mitä sitten tämän jälkeen. No Sipilä voi yksinkertaisesti ilmoittaa kannattajilleen, että hän yritti kaikkensa maakuntamallimme eteen, mutta valitettavasti se ei onnistunut, koska Suomi on liian toispuoleinen maa. Palaillaanpa siis takaisin yksinkertaiseen päiväjärjestykseen ja jatketaan suunnitelma B:stä, mitä Sari Essayah ja Jaana Savolainenkin kirjoituksissaan tuovat esille. Ehkä Kokoomuskin tässä joutuu tekemään kompromisseja ja peruuttamaan  vaatimuksiaan, ehkä erikoissairaanhoidon valinnanvapaudesta joudutaankin luopumaan, mutta onhan kuitenkin saatu perusterveydenhoitoon enemmän valinnanvapautta. Myöhemmin sitten ehkä lisää.

 

----------------------------------  

 

Liite 1 : https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005464610.html

Liite 2 : https://yle.fi/uutiset/3-9948986

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236077-virkamiehen-havainto-ruotsin-sot...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmette...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Eero Mattila

Niinpä, kyse pitäisi olla potilaiden hoidosta ja resurssien järkevästä/tehokkaasta käytöstä.

Vastaanottokeskukset ovat hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun ihmisen hyvinvointi alistetaan alhaiselle keinottelulle. Homeisista vanhoista hotelleista peritään hirmuvuokria jotka valtio maksaa mukisematta. Toiminnasta on kaiken aikaa ongelmia, ihmisillä on ongelmia laitosten sisällä ja samoin kantasuomalaisilla laitosten ulkopuolella... tuloksen piilotteluista huolimatta epäeettisen toiminnan tuloksena on miljoonavoitot yhteisöille, jotka tällaisella ilkeävät rahastaa... sitten vielä vetkutellaan maastapoistamisia ja päätöksiä, että asukkaista päästäisiin laskuttamaan maksimaalisen pitkä aika...

Voi vihapuhe sentään...
1. SOTE uudistukseen pitää valita henkilöitä, joiden tavoitteena on parantaa suomalaisten verorahoistaan saamaa vastinetta. Hyvä hoito, hoitoon pääsyn nopeus, vaivattomuus kuten myös kuntoutukseen pääsy tulee turvata. Lähtökohtana tulee siis olla suomalaisen asiakkaan hoidon tarve ilman politikointia ja läänityksiä ulkolaisille firmoille. Poliittiset nimitykset tulisi terveyspalveluiden organisoinnin osalta kieltää lailla.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Menneissä suunnitelmissa ei ole kunnollisen soten pohjaksi vaan suunnittelu pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä ja ilman poliitikkoja. Vasta kun eri vaihtoehdot ja niiden edut sekä haitat on kartoitettu, voi poliitikot lakea päättämään. Muuten sekasorto jatkuu. Aivan valtavan yksinkertaisia ja edullisiakin vaihtoehtoja todellakin on olemassa (https://demokraatti.fi/mielipide-uusin-valinnanvap...).

Toimituksen poiminnat