*

evaback

Tre, Turku ja Hki - toinen "Kehä III" ?

Keskuskauppakamari (linkki 1) twiittasi, miten viime vuonna Uusimaa vei tavaraa ulkomaille eniten koko maassa eli lähes 35 % , kun kaikki muut makunnat veivät alle 10 %. Esimerkiksi toiseksi eniten vienyt Kymenlaakso toimitti 8,7 % ja kolmas Pirkanmaa ylsi 7,4 prosenttiin. Jotakin näissä lukemissa on pielessä, luulisi esim. Pirkanmaankin yltävän vähintään 15 prosenttiin, kun se on kuitenkin aika kehityskelpoista (koulutettua, työikäisiä) ja väesrörikasta aluetta.

Aikoinaan esim. koulussa, jos joku meinasi jäädä opinnoissaan jälkeen, niin häntä varten tehtiin tehostettu yksilöllinen opintosuunnitelma, joka selitettiin oppilaalle tarkoin ja näin hänet sitoutettiin siihen sekä samalla tietenkin opiskelemaan enemmän. Sekä annettiin samalla myös tiivistä tuki- /lisäopetusta.

 

Samoin voisi tehdä näiden Suomen alisuoriutuvien maakuntien kanssa. Tuli sitten maakuntauudistusta tahi ei, koska pian se asia ratkennee kuitenkin joko tällä hallituksella tai seuraavalla kansan mielen eli äänestystuloksen mukaan,  niin tietenkin koko maata täytyy yhdessä auttaa / yllyttää aina sen parhaaseen bisnes-suoriutumiseen, koska se on kaikkien etu. Ilman bisnestä ei ole ruokaa, etuja, työtä eikä palveluja, tämä on karu totuus. Jonkun ne asiat on aina tehtävä.

Haetaan kunkin maakunnan tyypillinen osaamisalue ja sitä toimintaa varten myönnetään vähän valtiontukia sekä tilataan valtion piikkiin asiantuntijoiden neuvoja/suunnitelmia, ja sitten taas tuet pois kun bisnes pyörii tehokkasti. Tietenkin täsmäkoulutusta / -kurssitusta alueen ammatteihin sekä asukkaille tarjotaan myös valtion toimesta. 

Keskustan pj Juha Sipilä (liite 3) bisnesnikkarina tuskin pahastuu, jos tässä yhteydessä mainostan hänen "Vaihtoehto" - kirjastaan vuodelta 2012, missä kerrotaan paljon esim. biotaloudesta ja Suomen yrittäjyysmahdollisuuksista näissä kireissä ja karuissa olosuhteissa. 

Onhan näitä elinkeinoaloja, missä Suomen luulisi pärjäävän: no maatalous, metalli- ja metsäteollisuus nyt ainakin erikoistuotteineen ja korkeasti jalostettuina tuotteina.

 

Esim. liite 2:n (kts alla) sivulla 7 ovat Pirkanmaan yritykset. Ko infon mukaan  Suomessa on noin 284 000 yritystä joista Pirkanmaalla noin 25 000 eli noin  10 % koko maan bisneksistä. Eri asia sitten tietenkin näiden tuloksellisuus ja vaikutus koko maan bkt:seen, jos esim. yrittäjyys muodostuu lähinnä palvelualoista. 

Seuraavan 20 vuoden aikana valtio voisi panostaa mm. Pirkanmaan alueeseen ja tuplata sen tuotot. Koska luultavasti pk-seudullakin on rajoitteensa kasvussa, on varmaan jo äärirajoilla. Lisäksi Pirkanmaa on viime vuosina satsannut kovasti infraansa eikä siitä ole mm. kalliin uuden tunnelinsa takia tulossa mitään pullonkaulaa maan pitkittäisliikenteeseen vaan sen infra on kohta täysin ajan tasalla ratikkoineen.

Kun jostakin pitäisi aloittaa, niin aloitetaan vahvistamalla siis hyvinvointivaltiomme perustaa luomalla toinen "kehä 3" , koska sellainenkin mahdollisuus on eikä varmaan pk-seutu pitkällä aikajaksolla yksin pysty aina takaamaan Suomen pärjäämistä kaikissa tilanteissa. Kun Tampere on valmis, sitten siirrytään tekemään samaa Turkuun. 

 

 

Liite 1 :  https://yrityksetsuomenrakentajina.fi/faktoja-viennista/

Liite 2 : https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/uutiset/563130-pk-yritys...

Liite 3 : https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Olisikohan sillä mitään tekemistä tilaston kansaa kun kaikki satamat ovat siellä ja lähes kaikki vienti tapahtuu niiden kautta?
Samoin kaikkien suurten maakunnissa sijaitsevien tehtaitten pääkonttorit ovat Helsingissä ja vienti lasketaan sinne kuuluvaksi vaikka tuotanto ja vienti oikeasti on ihan muualla?

En tiedä! Epäilen, että näin on.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

"Samoin kaikkien suurten maakunnissa sijaitsevien tehtaitten pääkonttorit ovat Helsingissä ja vienti lasketaan sinne kuuluvaksi vaikka tuotanto ja vienti oikeasti on ihan muualla?"

Tämä asia olisi kyllä jännä selvittää, että paljonko maakuntien osuus olisi vaikka pääkonttori olisikin Helsingissä. Vaikka loppupeleissä saavathan ne maakunnatkin ja firmojen työntekijät osansa palkkojen ja kunnallisverojen kautta.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Niinpä, mutta mainitsemasi palkka ja kunnallisvero tuotot ovat murusia muihin myyntituloihin nähden.
Ihan niin kuin Talvivaara, järvien pilaantuminen, tilojen ja tonttien arvon romahtaminen ja saasteet oli ainut konkreettinen saanto jota palkka ja kunnallisvero ei ikinä pysty korvaamaan edes marginaaliselta osin.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Mutta minusta tätä maata pitäisi alkaa aktiivisesti kehittämään ei välttämättä minkään maakuntahallinnon kautta vaan hakemalla erikseen ne paikat, joissa on mahdollisuuksia -koska kaikissa kunnissa ei välttämättä ole jos keski-ikä on esim. 65 vuotta. Ei varmaan ole järkeä pitää väkisin koko maata asuttuna, vaan tässäkin on liikkuvuutta sen mukaan miten väestö tykkää muuttaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä pääkaupungin nosto kansainväliseksi metropoliksi olisi Suomelle tärkeää. Ja vaikkapa Helsinki – Turku – Tampere yhdistettynä yhdeksi työssäkäyntialueeksi, mutta tarvitaanhan lisää elinkeinoja Suomelle?

https://ls24.fi/artikkelit/metsavarojemme-kaytto

”Pidemmälle kotimaassa jalostettuna vihreä kultamme muuttuisi kultaakin arvokkaammaksi.”

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Pitäisi aloittaa biobisnes, missä kaikki (energia, käyttötavara, liikenne) tulisi luonnosta ja sen voisi palauttaa sinne tai uustuotteeksi. Varmaan tätä mallia jo eletäänkin aika paljon ja/tai siitä on suunnitelmia.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #5

Maakunnissa on muistaakseni kaksikin biodieseliä tuottavaa laitosta, mutta valtiovalta lupa ja veroseuraamuksillaan keskeytti hyvin alkaneen tuotannon! Sellaista se on yrittäminen Suomessa!

Eivät vissiin voidelleet tarpeeksi päättäjiä!

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #5

Energian tuotantoa vahtii Fortum ja Neste. Ne eivät salli kilpailijoita! Liikennettä vahtii valtiovalta. Se tekee kaikkensa ettei mikään sen veron piiriin kuuluva vaan missään nimessä pääse sotkemaan verotuloautomaattia.

Käyttötavaran tuotanto on ainut jota ehkä voidaan kohtuudella yrittää, mutta ilman noita kahta se on hyvin vaikeaa semminkin kun ottaa huomioon suomalaisen byrokratian ja lupa ja suojasäädös viidakon. Oma lukunsa on rahoitus.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Suomi on harvaanasuttu maa, mutta onneks silloin on "erämaissamme" tilaa metsille. Ja jos kohta kaikkea voidaan tehdä puusta, niin ei tarvitse olla kummosempi nero, kun huomaa tässä bisnesmahdollisuuksia.

"- - Metsät peittävät 33 prosenttia Euroopan ja 73 prosenttia Suomen maa-alasta.- - "

https://www.aamulehti.fi/maailma/euroopasta-on-met...

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Kyllä, metsä on ainutlaatuinen mahdollisuus meillä. Puusta voisi valmistaa viskoosia ja korvata sillä valtavasti vesivaroja ja torjunta-aineita käyttävää puuvillantuotantoa. Ongelma on se, että sellun ja paperin, sekä rakennustavaran tuotanto syö lähes kaiken raaka-aineen siltä. Ja toinen meidän pitäisi siirtää tuotantoa bulkkituotannosta tällaisiin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Eikö me osata ottaa riskejä, vai olemmeko me laiskoja kokeilemaan uutta?
Japanilaiset sanoivat kerran, että, jos heillä olisi Suomen järvet he ruokkisivat koko maailman kalalla. En kannata sitä, mutta esimerkkinä, että sivullinen näkee mahdollisuudet selvemmin kuin ikänsä paikalla elänyt.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Aasiassa kasvatetaan jotakin juuresta /kaalta, mikä menestyy lumihangenkin alla ja pakkasessa. Sitten joku tyrnimarja, se on ilmeisesti aika satoisa ja varma lajike, kasvaa pensaissa, helppo poimia kotipuutarhastakin, siitäkin voisi varmaan tehdä maataloudessa menestystuotteen.

Jotenkin Suomen maataloudenkin pitäisi uudistua terveellisempään ja satoisampaan suuntaan, enemmän uusia tuotteita. Lihakarhjatalous on ilmeisesti aika paljon ilmastoa tuhoava, no sitten pitäisi varmaan siirtyä terveellisempään vaalean lihan (kalkkuna, kanat, jänikset, sorsa yms. vesilinnut..?? )tuotantoon.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Tuota karjankasvatusta pitää kommentoida, nimittäin ilmeisesti kuitenkin monimahaiset märehtijät ovat ilmastolla hyödyksi. Suunnitellun laidunnuksen myötä maaperään saadaan hiili sidottua takaisin.

"Ruminants have the advantage of transforming carbon from photosynthesis into human-edible food and, from an ecological point of view, CH4 emissions from ruminants can be considered recyclable carbon."
https://pub.epsilon.slu.se/14234/7/cabezas-garcia_...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #13

Käytän itsekin lihaa ja olen maatilan kasvatti (Roi mlk),joten tiedän että entisaikaan ei ollut paljon valinnanvaraa ainakaan Suomessa, mitä elinkelpoisilla tiloilla kasvatetaan ja mitä markkkinat ostavat. Eli lihaa, maitotuotteita, viljaa, villaa ja kananmunia. Toisin kuin nykyään.

Mutta ihan voisi vain todeta ilman empatioita minnekään suuntaan, että massiivinen lihantuotanto kuluttaa paljon energiaa, proteiinia ja vettä. Kuvitellaan, että mullikalle syötetään ravintona joka päivä soijaa kilon verran ja tätä kasvatetaan vuoden verran. Toki siitä lihasta saa sitten aikoinaan myymällä hyvän hinnan, mutta olisihan se ollut helpompaa ihmisen syödä perheineen suoraan se kilo soijaprotetiinia ja saada siitä suoraan päivittäiset proteiininsa, jopa kasvikunnan tuotteena terveellisemmässä muodossa, tästä soijasta.

Eli jos ei kokonaan lihaa pois niin varmaan sitä voisi ainakin vähentää ihmisten ruokavaliosta.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005447989.html

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005455956.html

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Varmaan lihalla ja lihalla on eroa.
Kyllä kai laitumella kasvatettu nautaeläin on ekologista toimintaa.

USA:ssa karjankasvatus on nousussa uuteen loistoon. Laidunkierrolla ja sopivilla kasveilla saadaan maaperän hiili takaisin maahan.
Joten samalla pelastetaan ilmasto.

Luin ne hesari jutut. Uskomatonta propagandaa, otsonikadosta ja happosateista, molemmat ovat ihan luonnollisia tapahtumia. Otsoniaukkoja syntyy ja katoaa, hyönteiset ilmeisesti iskevät heikentyneeseen puustoon, että siinä mielessä happosateista on haittaa paikoitellen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Niin se näyttää vaan olevan, että kun elintaso nousee, lihankulutus kasvaa.
Meillä pohjoisessa se ei liene ongelma, mutta Afrikassa ja muualla tropiikissa ja subtrooppisilla aluille kyllä.
Olenkin miettinyt nykyistä käytäntöä kasvattaa kaikkea kaikkialla. Onko se järkevää? Mm. meilläkin kasvatetaan valtavasti energiaa vaativia vihanneksia ympäri vuoden.

Afrikka, Etelä- Amerikka ja Aasia syövät itsensä aavikoksi, pensaikoiksi ja heinäaroiksi karjan ja energian vuoksi.

Jonkinlainen tasapaino elintarvike-, ja energiantuotannossa eri maanosien välillä pitäisi löytää. Eikä siinä globalisaatio suinkaan ole se paras keino kokemustemme valossa. Päinvastoin, suuret kansainväliset yhtiöt "ryöstävät" kaikki rikkaudet ja alistavat maat velkaorjuuteen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei tarvitse luoda mitään ihannekuvaa inkkareiden Amerikasta, mutta silloin kun buffalot laidunsivat keskilännen tasankoja ja vaelsivat vihreän ruohon perässä, muodostuivat nykyiset viljavat vehnänviljelyalueet, joista nykyään on voitu satoa korjata usean sadan vuoden aikana.

Yksipuoleisen viljelyn seurauksena maaperä on köyhtynyt ja viljely on vaikeutunut ja maaperä vaatii enemmän keinolannoitusta, saman satotason ylläpitämiseksi.

No hiili pitää saada takaisin maaperään. Laidunnus on yksi keino saada hiiltä kertymään maaperän humukseen.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Kohta voi olla että lihat tehdään lihatehtaissa, kts kolmas Tieku- linkki.

Aasiassa syödään paljon tofua (kts. eka linkki) , joka tehdään ilmeisesti soijasta. Miksi ei sitä voisi tehdä suomalaisesta härkäpavuista Suomessa, en tiedä voiko. Mutta tässä voisi olla ideaa vähän korvata karjataloutta proteiinintuottajana, jos se on ilmaston kannalta haitallista ja väestö vain kasvaa tuhoisasti.

Tofun valmistaminen on ilmeisesti aika helppoa, ei tarvita kuin soijamaitoa ja sitruunaa ja tunti aikaa, kts. linkki 2.

Sitten voisi alkaa kasvattaa tiloilla tyrnimarjoja, se taitaa olla helppo ja satoisa pensaslajike, siitä sitten hilloja yms. viinejä vain maatiloilla tekemään kaupunkilaisille. Suomen maatalouden pitäisi katsoa mallia mm. Tanskasta, Ranskasta ja Aasian ruuista, miksei Välimereltäkin.

Suomen maatalous ei ole minun mielestä vain sen alueen asia, vaan se on koko Suomen ruoka-aitta ja siksi kaupnkilaisten pitäisi miettiä sen tuotevalikoima ja viljelijät ne toteuttavat. Tätä on markkinatalous, ei mitään viljelijöiden yksin puurtamista maaseudulla epäterveellisellä 50-luvun tuotevalikoimalla, mitä kukaan ei ehkä osta. Ruokahan on tavallaan kuin lääke, kun syö oikein niin pysyy suht´terveenä.

Sitten kylien pitäisi olla energiaomavaraisia esim. omine lämmityslaitteineen karjan jätöksistä ja oljista, niin eiköhän ala maatalouskin olla kannattavaa Suomessakin, kannattaa katsoa tässä kohtaa Saksasta mallia. Ja eikö Tervolan maatalousoppilaitoksessa juuri testata tätä mallia, siinä kyllä säästäisi pitkän pennin.

--------------------

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tofu

https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/70326/Tofu/

http://tieku.fi/teknologia/ruoka-aineet/3-ruoka-ai...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Suomen maatalous tuntuu rämpivän jossakin kannatusloukussa, mutta saattaa olla että uudistettuna se voisi hyvinkin pärjätä. Jonkun tahon, vaikka viljelijöiden edunvalvojan (MTK?) voisi tutkailla erilaisia selviytymiskeinoja ja bisneksiä maaseudulle. Esim. etätyöhän on nykypäivää ja sopii nettiaikana varmaan maallekin, kun työntekijä voi netin kautta tehdä kotonaan samoja töitä kuin jossakin kaupungin toimistossa. Tai muuta firmojen "alihankintaa" lähikaupungeille??

Maaseudun ihmisten ei kannattaisi juuri luottaa poliitikkoihin oman elinkeinonsa / alueensa kehittäjänä,koska sitten Kekkosen aikojen poliitikot eivät juurikaan varmaan ole pystyneet tätä asiaa kohentamaan.

Tämä on varmaan siis ylipoliittinen juttu, kansalaisten pitäisi kehittää tätä ohi politiikan kuluttajina ja tuottajina tyyliin "maaseutu on meidän suomalaisten yhteinen ruoka-aitta" ja siksi maaseutu on kaikkien asia, ei vain jonkun Keskusta-puolueen "ongelma".

Ja joka kuitenkin aina hallituksessa ollessan joutuu vain puolustamaan omaa reviiriään eikä usein saa niitäkään asioita tehdyksi edes pm-puolueena, mitä sillä oli tärkeimpinä juttuina, tämä kovan kilpailun takia, kun se tavallaan edustaa yksin maaseutua. Muut eli ek:n enemmistö ovat ilmeisesti niin "stadilaisia".

Alla muutama linkki, miten voisi selvittää tämän ajan viljelijöiden toivottavaa tuotevalikoimaa, vaikka voihan olla ettei niitä kaikkia kuluttajien mieltymyksiä voi ikinä Suomen oloissa toteuttaa. Esim. "juustoloita" voisi varmaan Suomeen lisätä, eri paikkakunnilla erilaiset juustot??

Ja jotenkin salakavalasti voisi tuota lihan suosiota siten vähentää, kun se ei ole kovin terveellistä, mutta niin ettei kuitenkaan tästä ruokamuutoksesta tulisi tappiota viljelijöille. Minusta lihan voisi korvata surutta tofulla, jota tilat tuottaisivat omista härkäpavuistaan, jos mahdollista, ja sitä kautta vähemmän lihaa. Esim. savustettua tofua löytyy juustohyllyiltä lähes joka kaupasta, ainakin Prismoista ja S-Marketeista.

https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/tofu...

-----------------------

" - - Monet suuret muutokset tapahtuivat jo 1970-luvulla. Teollisten elintarvikkeiden tuotevalikoima runsastui: markkinoille tulivat jogurtit, erilaisia juustolaatuja ja tuoremehut. Lihan kulutus nousi. Tuoreiden hedelmien tuonti ja kulutus kasvoivat. - - "

http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-12-15_...
--------------------------

https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-...

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Kopioitu linkistä ->

http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-12-15_...

"Ekoajattelu ei vielä näy ruoan kulutuksessa

Elintarvikkeiden kulutuksen muutoksia kuvaava aikasarja on tärkeä monenlaiselle tutkimukselle ja erilaisille näkökulmille. Se antaa mahdollisuuden arvioida esimerkiksi ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä, eri väestöryhmien välisiä kulutuseroja ja ruoan kulutuksen tulevaisuutta. Viimeisen vuoden aikana keskustelu erityisesti kulutuksen ympäristövaikutuksista on kiihtynyt.

Nykyajalle tyypillistä ruoan kulutusta tarkasteltaessa ympäristöä säästävämpi ruokavalio edellyttäisi monia muutoksia. Ruoan kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia on Suomessa tutkittu jo jonkin aikaa, mutta täsmällistä tietoa nimenomaisten elintarvikkeiden elinkaaresta on harvoista tuotteista (ks. Katajajuuri ym. 2003; Katajajuuri - Vinnari 2008, 135), joten kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan lisää tutkimusta.

Tuoreimpia tutkimustuloksia tiivistäen (ks. Kauppinen ym. 2008, Katajajuuri 2008, Katajajuuri - Vinnari 2008) kestävässä ruokavaliossa kannattaisi vähentää eläinperäisen ruoan (erityisesti naudanliha ja juusto) kulutusta. Kasviperäinen kauden kasviksiin perustuva ruokavalio kuormittaa ympäristöä vähemmän, mutta myös ruokajätteen määrään sekä ruoan hankinnan ja valmistuksen tapoihin olisi kiinnitettävä huomiota.

Monilta osin tavoiteltu kestävä ruokavalio on ristiriidassa nykyisten ruoan kulutuksen kehityskulkujen kanssa. Kaikkiin keskeisiin kysymyksiin - esimerkiksi tuoretuotteiden kausikäyttöön, ruoan alkuperään, hankintojen kuljetuksiin tai ruokajätteiden määrään - tuorein raportti (Viinisalo ym. 2008) elintarvikkeiden hankintamääristä ei pysty vastaamaan. Silti nykyinen ruokakorin sisältö kertoo niistä ruokavalinnoista, joihin ympäristöystävällisemmässä ruoan kulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota. - -

Kehitystä on osaltaan vauhdittanut terveysvalistus. Tässä suhteessa vaikuttavin muutos on tapahtunut voin kulutuksessa, joka on pudonnut kymmenenteen osaan vuoden 1966 kulutusmäärästä.

Maitoa hankittiin kotitalouksiin vuonna 2006 yli 100 litraa vähemmän kuin vuonna 1966; toisaalta juuston hankintamäärä on kasvanut kolmesta kilosta 15 kiloon henkilöä kohden. Maitotuotteiden ympäristövaikutuksia pohdittaessa on syytä huomata, että juuston lisäkulutuksen valmistukseen käytetty maitomäärä on samaa suuruusluokkaa kuin maidon kulutuksen lasku.

Maitotuotteissa on siirrytty enenevästi jogurttien ja juuston käyttöön, vaikka erityisesti juustoa pidetään suurena ympäristön kuormittajana. - -

Lihan kulutuksen muutosta on seurattu kiinnostuneena, sillä sekä lihan määrä että laatu ovat merkityksellisiä ympäristön kannalta. Lihan kulutus on tällä hetkellä yksi keskeinen tekijä ilmastonmuutoskeskustelussa. Yllättäen lihan kulutus kokonaisuudessaan ei ole vähentynyt edes nuorten keskuudessa, vaikka kasvissyöjien määrän kasvu erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa on ollut esillä julkisessa keskustelussa jo pitkään. Nuoret miehet ostavat lihaa saman verran kuin väestö keskimäärin. Naiset ja nuoret ovat siirtyneet käyttämään enemmän siipikarjan kuin naudan- tai sianlihaa.

Broilerinlihan terveellisyyttä, makua, hintaa ja valmistuksen nopeutta arvostetaan (Isoniemi ym. 2008), mutta broilerinlihan naudanlihaa parempaa ekotehokkuutta ei vielä tuoda esille. - -

Suomalaista luonnonkalaa pidetään varsin hyvänä valintana ympäristön kannalta. Tällä hetkellä kuitenkin kalan kulutus näyttää vähentyneen - -

Suomalaiset luonnonmarjat ovat ekologista ja terveellistä lähiruokaa, joskin niiden säilyttäminen pakastettuna lisää ympäristökuormaa. Lapsiperheisiin hankitaan hedelmiä vähemmän, mutta tuoremehuja saman verran kuin kotitalouksissa keskimäärin. Kasvisten kulutus on lisääntynyt noin kolme kiloa henkilöä kohden vuodessa. Keskeisenä syynä tähän on kasvihuonevihannesten ja sipulin kulutuksen kasvu. Pakastettujen vihannesten määrä kaksinkertaistui, vihannessäilykkeiden ja -einesten viisinkertaistui. Perunan kulutus sen sijaan on puolittunut. - - "

Toimituksen poiminnat