evaback

Maakuntamalli vai / sekä maaseudun kehittämisohjelma

 

Harmillista, kun ei ehtinyt seuraamaan keskiviikon 21.3. eduskuntakeskustelua, tuolloin nimittäin eduskunnassa pohdittiin Suomen aluekehitystä ja maaseutupolitiikkaa.  Iltalehti kuitenkin tiedotti asiasta (linkki 1 alhaalla). Viime syksynä itsekin ehdotin blogissa Suomeen Maareformi II:sta (linkki 2).

Tuleva maakuntamalli tähtää ilmeisesti tähän samaan eli maaseudun elävöittämisen ja siksi maakuntia tulee niin paljon vaikka monien mielestä vähemmälläkin selvittäisiin. 

Tavallaan tätä Keskustan maakuntamallia voisi pitää hieman epätoivoisena yrityksenä saada kurottua umpeen vuosia jatkunut Suomen maaseudun alasajoa, ja mille oikeasti pitäisi pikku hiljaa alkaa tekemään jotakin kuitenkaan puuttumatta etelään suuntautuvaan muttoliikenteeseen. Kyse kun on kuitenkin Suomen maaseudusta, ei Keskustan maaseudusta. Maataloudessahan on kyse koko maan ruoka-aitasta, ja globaalisti ajatellen maapallon luomuaitasta, ei siis mikään pikku juttu.

 

Toinen ääripää on sitten kaupunkien raju vastustus (mm. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren) tälle uudistukselle, kun tuleva mmakuntauudistus vie ison osan kaupunkien eli kasvukeskusten - ja joiden varassa on monella tapaa koko Suomen taloudellinen kehitys / tulevaisuus - tuloista jatkossa. Ehkä juuri kaupunkien nykyisen kaltainen taloudellinen ylijäämäisyys on se ainoa asia, mikä pitäisi Suomi-paattia jatkossakin pystyssä.

Mutta onneksi perustuslakivaliokunta PeVL, jonka pulmana tämä asia nyt on, selvittää onko hankkeelle katetta lakien puolesta ja sen tärkeimmän päämäärän, miksi koko uudistusta alun perin tehdään, eli tuleeko varmasti se vaadittu  3 miljardia (vai oliko se 30 miljardia) säästöjä soteen jatkossa Suomen turbulenssinomaiseen, alaspäinvetoiseen ja herkkään talouteen vai ei. 

 

Sikäli PeVL:n täytyy onneksi olla objektiivinen tässä asiassa, koska se taho edustaa käsittääkseni - ja jos verrataan oikeusaste-luokitteluun -  "korkeinta oikeutta" Suomessa  lukuun ottamatta EU:ta. Ylin oikeusaste ei tietenkään saa olla puolueellinen, muutenhan koko järjestelmä on jo lähtökohtaisesti korjattava.mätä ja näin ollen epäluotettava. Ja sitä täytyisi korjata heti.

 

Mutta kävi niin tai näin, joka tapauksessa maaseudulla on siis varmaan muitakin kehityspolkuja / vaihtoehtoja kuin maakuntamalli ja mistä äskettäin on eduskunnassakin keskusteltu. Ja varmaan lopulta päädytään siihen, että sekin eli maakuntamalli on ihan jees ja ok. 

Eli viitaten Iltalehden uutisointiin, aluepolitiikkaa ja maaseutua pitäisi kehittää muutenkin. Tässä voisi ottaa käyttöön vaikka jonkin mittarin, minkä alle Suomen maaseutua ei saisi päästää ja tämä aleneva kehitys ilman muuta aiheuttaisi vastaavan määrän toimia valtiolta prosentuaalisesti.

Tasa-arvoisuus varmaan voidaan tässä kohtaa unohtaa, koska kyse on kuitenkin vapaan ihmisen itsensä valitsemista erilaisita elämäntavoista hyvine ja huonoine puolineen maalla ja kaupungissa liittyen mm. palveluihin ja etäisyyksiin, mutta yhdenvertaisuus on edelleen ja aina kaikille kiistaton perusoikeus.

 

Linkki 1:  http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827186_pi.shtml?_ga=2.181...

Linkki 2: http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243363-maareformi-ii-2020-luvulla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vapaavuortakin harmitti se kun osa rahoista (soten myötä) viedään maakunnalle, kun hän kympin uutisissa kertoili mietteitään tässä viikolla. Hän varoi kuitenkin asettamasta maaseutua vastaan kaupunki.

Ei siinä vastakkainasettelussa oikein mitään järkeä olekaan.

Länsi-Suomi -lehti kirjoittaa sellusta, joka on osa Suomen menestystarinaa ja hyvinvointia. "Tylsä tuote, mutta tavattoman arvokas Suomelle"

Vaikka me puhumme yleisesti Saksasta, välillä kuitenkin vetoapua tulee etelästä välillä pohjoisesta. Amerikassakin puhutaan rost-beltistä, vyöhykkeestä, joka menestyi aikaisemmin.

Maaseudun alasajo jatkuu, vaikka näitä menestystarinoitakin olisi, ja Suomen nykyisessä tilanteessa jaksetaan ylpeillä sellunviennistä.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Aivan oikein joka sana, ihmettelen miksi Suomen bisneksiä tuetaan autuaasti ja runsasti muualla, kun samalla Suomen maaseudun (huom! ei Keskusta-puolueen maaseutu vaan Suomen) mahdollisuuksia tässä asiassa ei paranneta. Kyllähän niitä valtion varoja on kaadettu säkkikaupalla kaupunkienkin liiketoimiin, kun ne alussa ymmärrettävästi takkuavat, niin miksi ei samalla tavalla voisi toimia myös maatalouden suhteen. Se on kuitenkin aina ollut ja on oleva peruselinkeino. Minusta maaseudulla olisi runsaasti kehitettävää ja annettavaa paljon nykyistä isommallekin väestömäärälle, onhan se mm. globaali luomuaitta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-maailm...

Pitäisi varmaan tukea näitä seutukaupunkeja vaikka valtion varoista, ja nämä taas kehittävät alueen resurssien mukaan paikakkunnan firmoja, myös maataloutta. Ei ne ihmiset pysy pienillä paikkakunnilla, jos heitä ei sinne sitouteta ja paras keino siihen on vakipalkkatyö.

Sote (maakuntamalli ja valinnanvapaus) on nyt ilmeisesti jätetty Perustuslakivaliokunnan vastuulle ja harkintaan, mutta loppuviimeksi sen voisi mielestäni myös korvata laajentamalla valinnanvapautta vaikka lakisääteisesti kuntien toimesta 50 % kaikesta sotesta, ja maakuntamallin tilalle maaseudun lakisääteinen kehittämisohjelma.

"ESPOOKIN haluaa kokeilla valinnanvapautta ensin kotihoidossa ja myöhemmin laajasti muissakin sosiaali- ja terveyspalveluissaan."

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005614849.html

--------------------
Blogissa mainitussa Iltalehden jutussa kerrotaan mm. :

"Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk) on keskustelualoitteen "Suomen aluerakenteen kehityksestä" ensimmäinen allekirjoittaja.

Keskustelualoitteessa todetaan muun muassa:

- Suomen väestön painopiste muuttuu nopeaa tahtia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vallinnut pitkään yksimielisyys tasapainoisen aluekehityksen tarpeellisuudesta. Aluepolitiikkaa on toteutettu useilla eri instrumenteilla, kuten valtion instituutioiden hajauttamisella, investointituilla, infraratkaisuilla ja teollisuuspolitiikalla. Nyt keskustelun suunta julkisuudessa on muuttunut tasapainoista aluekehitystä kyseenalaistavaan suuntaan.

- Ruotsin valtiopäivät kävi pitkän keskustelun aluepolitiikasta, jonka tuloksena oli mietintö. Tältä pohjalta Ruotsi on päättänyt useita maaseutu- ja kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, joilla maan kehitystä ohjataan. Suomessa keskustelussa ovat olleet etenkin seutujen ja seutukaupunkien rooli. Suomessa on noin 50 seutukaupunkia, jotka ovat alueensa elinkeinojen ja palveluiden keskittymiä.

- Monet julkiset palvelut ovat valtiovallan päätöksillä hävinneet seutukaupungeista, ja nämä keskukset ovat siirtyneet tältä osin menettäjien luokkaan. Silti yhä Suomen teollisen tuotannon arvosta viidesosa tuotetaan seutukaupungeissa, ja niihin on myös keskittynyt merkittävä osa mm. ammatillisesta koulutuksesta.

- Seutukaupungit ovat viimeaikaisessa keskustelussa väliinputoajia. Harvaan asutun maaseudun ongelmat ja haasteet ovat esillä. Samoin noin 20 suurimman kaupungin asema ja rooli esimerkiksi maakuntauudistuksessa on esillä. Seutukunnat ja niiden keskuskaupungit kantavat merkittävää vastuuta palveluiden tuottamisesta, elinkeinopolitiikasta ja työllisyydestä.

Seutukaupunkien asema on nostettava keskeisemmin osaksi aluepoliittista isoa kuvaa ja keskustelua. Seutukaupunkien kehitys on ratkaisevaa, jos haluamme edelleen hyödyntää kaikki tässä maassa syntyvät - aineelliset ja henkiset voimavarat. Laajemminkin keskustelu aluepolitiikan tulevaisuudesta on ajankohtainen. - - "

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Moni asia hakee nyt uomiaan.

Valtiovallan toimillakin voi olla merkitystä, ja kun keskustelua käydään sillä tasolla, että mikä on milloinkin megatrendi maailmalla, sellaista kokonaiskuvan hahmottamista, että mikä on hyväksi Suomelle on ehkä vaikea luoda.

Kyllä Suomea pitäisi kuitenkin kehittää suhteellisen tasapuolisesti, haetaan sitten rahoitusta EU:lta tai mistä tahansa. Liian moni koulutettu ihminen on jo lähtenyt Saksaan Nokian alasajon tms. seurauksena.

Kaupungistumistakaan ei kannata vastustaa, kuka arvostaa mitäkin. Ei niitä kotiseudullaan pysyviä ihmisiä kuitenkaan ole kohta enää. Mutta asiat voivat myös kääntyä päälaelleen.

Ruotsi jo melkein ehti tyhjentää Norlannin, rannikon kaupunkeja lukuunottamatta ja onhan siellä vielä Jällivaara ja Kiiruna. Tilanteet muuttuvat, Kiina tuottaa puolet tai melkein kaiken tärkeistä metalleista, Suomen asema vakaana maana voi kohentua merkittäväksi, metallien jalostajana!?

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Ja miksi ei maaseudun elinkeinojenkin kautta. Ihan hyvin voisi Euroopassa vaikka markkinoida lomatontteja saksalaisille, saadaan siinä samalla puolustusta petrattua Venäjän suuntaan mökkiläisten avulla.

Aika vaikea kuvitella, että Suomen ei kelpaisi asuinpaikaksi kun maapallollahan on väestöräjähdys menossa. Tässä täytyy nyt olla joku kommunikaatiokatkos. Pakolaisia voisi ihan hyvin asuttaa myös maaseudulle, sinne sellaisia kommuuneja ja keskiköön elinkeinoksi mitä huvittaa, kunhan on laillista ja suomalaisittain hyvien tapojen mukaista toimintaa.

Bloggaaja Pietikäinen kirjoittaa hyvin(alla linkki): " Kannatan erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista myös Suomeen.

US uutisoi viime vuonna edellisestä perustuslakivaliokunnan lausunnosta monia kriittisiä mielipiteitä. Tuossa US:n jutussa viitataan mm. Jukka Tarkan näkemykseen, ettei mikään toimielin voi olla sekä politiikan tekijä että politiikan laillisuusvalvoja. - - "

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252757-peru...

Toimituksen poiminnat