evaback

Sinilevävitsaus

 

Merenrannoilla ja varmaan muissakin vesistöissä pitkään kestänyt helle on tuonut esille tutun, ison ongelman, nimittäin sinilevän. Tämä ei ole mikään vain tämän kesän ongelma, mutta pitkään jatkunut lämmin ilma on tuonut sen nyt korostuneesti esille. Yle (linkki 1) uutisoi asiasta hyvin ja kopioin blogin alle jutun pääpointit, koska mitä sitä kattavaa artikkelia itse toistamaan.

Lyhyesti kuitenkin, että 80-luvulta teollisuudesta alkanut vesien saastuminen on nyt jo jossakin määrin hallinnassa, kun kautta rantain (mm. Venäjän Pietari) yritetään välttää fosforin ja typen pääsyä vesiin esim. talvisin tai syksyllä ja keväisin kovien sateiden aikoihin sekä yleensä tulva-aikoina. Myös pellot voidaan kipsata niin ettei fosforit yms. karkaa vesistöihin. 

 

Kipsin käyttäminen pelloilla olisi myös näillä tiedoin turvallista, se on edullista ja sitä on saatavilla. 

" - - Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumaa pelloilta 50 prosenttia ellei enemmän. Kiintoaine ja leville ravintoa antava liukoinen fosfori vähenevät samalla ja vedet kirkastuvat. - - " (linkki 2)

Fosfori on itse asiassa satoisuuden kannlta eritäin tärkeä aine, ja se on vähenemään päin maailmasta. Maataloudessa karjanlannassa on paljon fosforia ja se pääsee pelloilta mm. tulvien mukana vesistöihin.  

"Valio on patentoinut keksinnön, jonka avulla lehmän tuottaman lietelannan ravinteet saadaan tehokkaammin käyttöön, kun lietelanta prosessoidaan vedeksi, lannoitejakeiksi ja biokaasuksi. - - Suunniteltava laitos käsittelee noin 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa. Määrästä saadaan noin 12 miljoonaa kiloa tiivistä fosforilannoitetta, noin 5,5 miljoonaa kiloa typpilannoitetiivistettä ja 27,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä.- - " (linkki 3)

 

Eikä tässäkään vielä kaikki luonnon kiertokulusta ja kiertotaloudesta. Jos ei pelkästään vesien puhtauden takia fosforia pidä saada talteen, niin myös sen itsensä takia. Ylen mukaan fosfori

 " - - on maataloudelle ratkaisevan tärkeä lannoite. Asiantuntijoiden mukaan fosfori on kuitenkin loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään, joten maataloustuotantoa odottaa raju supistuminen.- - " (linkki 4)

Kymen Sanomissa (linkki 5) julkaistu hyvä kartta kertoo, mikä maa eniten ruokkii levää ja yllättäen näyttäisi siltä, että se on Suomi eli Turku-Hki - Porvoo -akseli, kun Viron rannatkin näyttävät melko puhtailta.

Ylen uutisen (linkki 6) mukaan sinilevä-bakteeri on pysyvä osa Itämerta ja se saa Itämeressä otolliset olosuhteet lisääntyä, jos sitä saastutetaan: 

" - - Järvisen mukaan sinilevä on rakenteltaan bakteeri ja yksi maailman vanhimpia eliöitä.

- Itämeressä on tiedetty olleen sinilevää jo tuhansia vuosia sitten johtuen Itämeren luontaisista olosuhteista. - - " 

Ehkä on hyvä, että nyt erikoisena ja harvinaisena hellekesänä nousee sieltä syvänteistä nämä sinne 80-luvulta lähtien pesiytyneet levätaskut ylös ja jos ne vaikka jotenkin kerättäisiin rannoilta pois isoina kasaumina kuten öljyä. Tämä voisi ehkä puhdistaa Itämerta pysyvästi edes siedettäväksi, kun jatkuvia päästöjä on kuitenkin onnistuneesti vähennetty esim. Pietarista. Helsingin ja Turun seutu näyttäisivät nyt olevan ongelma ja ravinnekuorman aiheuttajia, ei oikein voi muita syyttää kun katsoo tuota Kymen Sanomein karttaa, jos se kertoo pysyvästä levätilanteesta edes hieman.

 

---------------------------  

Ylen uutisoinnin (linkki 1) mukaan: 

" - - Tilanne on maallikolle hieman kummallinen. Sinilevää on tänä kesänä meressä enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Näin on siitä huolimatta, että Itämeren rantavaltiot ovat tehneet paljon töitä veden kunnon eteen. Esimerkiksi sinilevää ruokkivan fosforin päästöt ovat pienentyneet 60 prosenttia huipustaan.

Tilanteen ennustetaan vain pahenevan tulevina kesinä. Syynä on se, että fosforia valuu mereen yhä edelleen liikaa ja ilmastonmuutos kiihdyttää levän kasvua monella tapaa.

– Se mitä on tehty, ei vain nyt riitä, Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo puhelimitse. - - 

Tilanne ei ole kuitenkaan niin toivoton, että mitään ei kannattaisi tehdä. Meren tulevaisuuden ja helteen riemut voi vielä pelastaa.

Se vaatii kuitenkin valtavaa muutosta. Lähinnä pelloilta valuvat fosforipäästöt pitäisi saada kuriin ja ilmastonmuutos pysäytettyä. Ei mikään pikkuhomma. - - 

Tutkija Seppo Knuuttilan muistot Kotkan rantavesistä 1960- ja -70-luvuilta ovat toisenlaiset. Metsäteollisuus laski jätevetensä mereen ja se näkyi sameutena. Samaan aikaan rannikon kaupungit kasvoivat ja päästivät ravinteikkaat jätevetensä meriin.

Silloin luotiin pohja tämänkin kesän sinilevämassoille.

Mereen päätyi runsaasti ravinteita, myös sinilevän tarvitsemaa fosforia, niin teollisuudesta kuin kaupunkien likaviemäreistäkin. Suomenlahdella ja Saaristomerellä parhaillaan kukoistavat sinilevät ovat saaneet ravintonsa Itämeren pohjaan kertyneestä fosforista.

Päästöt alkoivat kasvaa jo viime vuosisadan puolivälissä. Sinilevä intoutuu kasvamaan myöhemmin. - - 

Tilanne on parantunut päästöjen osalta sittemmin. Teollisuuslaitokset ja kunnat puhdistavat vetensä.

Itämeren suojelukomission Helcomin mukaan fosforipäästöjen lisäksi myös typpikuorma on pienentynyt. Se on kutistunut 40 prosenttia sitten 1980-luvun hurjimpien vuosien.

Fosforipäästöt ovat pienentyneet Suomenlahden omalla valuma-alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin missään muualla Itämerellä. Pietarin viemärivesien päästöt (siirryt toiseen palveluun) ja Fosforit-lannoitetehtaan päästöt on Syken tietojen mukaan saatu kuriin.

– Suomenlahden ravinnepäästöt ovat puolittuneet tällä vuosituhannella, Syken erikoistutkija Knuuttila kertoo.

Ponnisteluista huolimatta tilanne ei ole hyvä vieläkään.

Suurin osa Suomenkin ravinnepäästöistä tulee maataloudesta. Tällä hetkellä Itämereen valuvista ravinteista 70 prosenttia on peräisin pelloiltamme. Tieto on peräisin Suomen ympäristökeskuksesta. - - 

Soitto maanviljelijä Tuomas Mattilalle saa toivon sinilevättömästä uimarannasta heräämään. Peltojen ravinnepäästöjä voi vähentää.

– Ei ole mikään luonnonlaki, että ravinteet valuvat pelloilta vesiin, Mattila sanoo heti puhelun alussa.

Tuomas Mattila viljelee maatilaansa Nummi-Pusulassa ja kokeilee siellä entistä ekologisempia viljelymenetelmiä. Viljelijä työskentelee myös tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa Sykessä.

– Peltoekosysteemissä on silloin jokin ongelma, jos ravinteet valuvat sieltä pois.

Mattila pitää yhtenä suurena ongelma maan tiivistymistä ja eroosiota. Hänen ratkaisunsa ongelmaan kuulostaa yksinkertaiselta.

– Maahan pitää saada elävä kasvipeite ja toimiva juuristo ympäri vuoden.

Kun peltoja peittää elävä kasvisto kesät-talvet, ravinteet eivät pääse Mattilan mukaan karkaamaan pelloilta. Mattila kertoo tutkijoiden havainneen, että ympärivuotisella elävällä kasvipeitteellä fosforipäästöt pienenevät merkittävästi. Kasvusto pitää maaperän paikoillaan ja maa sitoo vettä ja ravinteita.

Suomen oloihin viljelijä-tutkija suosittelee ympärivuotiseksi kasviksi niin tuttua kasvia kuin ruista. Se kylvetään syksyllä ja aloittaa kasvunsa varhain keväällä.

– On ekoteko syödä ruista, Mattila mainostaa.

Fosforin pidättely pelloilla saattaa onnistua myös muilla tekniikoilla. Tutkijat ovat havainneet, että pelloille levitettävä kipsi sitoo fosforia. Maaseudun tulevaisuuden (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös kokeiluihin osallistuneet maanviljelijät ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä. - - "

---------------------------

 

Linkki 1 : https://yle.fi/uutiset/3-10315847

Linkki 2: https://yle.fi/uutiset/3-10223929

Linkki 3: https://www.talouselama.fi/uutiset/valio-alkaa-kerata-myos-lietelantaa-a...

Linkki 4: https://yle.fi/uutiset/3-5898054

Linkki 5: https://kymensanomat.fi/teemat/kesa/beb05202-0175-4afb-b36b-3fdc3315e07f

Linkki 6: https://yle.fi/uutiset/3-6652110

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Olleet täällä jo (pari miljardia vuotta) ennen ihmistä.
Tietysti sekin eliö haluaa lisää elintilaa, jos vain saa.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Erikoista, että vaikka viime vuosina on paljon vähennetty mm. ravinnepitoisten aineiden pääsyä mereen, mutta tänä helteisenä kesänä on kuitenkin eniten ikinä sinilevää. Voi olla, että erikoishelle puhdistuttaisi merta, jos ne klimpit saisi nyt poimittua jotenkin pois vaikka jollakin imurilla. Etteivät taas kohta painu syksyn mittaan meren pohjaan. En tiedä, toimiiko tämä näin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"tänä helteisenä kesänä on kuitenkin eniten ikinä sinilevää. "

Missä näin virheellistä tietoa esitetään?

Nythän on harvinaisen lämmin kesä. Siksi sinilevää on paljon. Mutta ei ainakaan vielä eniten ikinä. Tietysti jos helteet jatkuu vielä pari viikkoa, niin ennätys voi tulla. Ja nimenomaan helteiden takia.

"Suomenlahden sinilevätilanne on nyt pahin 20 vuoteen"
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kukin...

Ja tuo toinen..

"vaikka viime vuosina on paljon vähennetty mm. ravinnepitoisten aineiden pääsyä mereen"

Ehkä vain Suomessa. Vai onko edes Suomessa? En tiedä. Ei ainakaan Venäjällä ;)

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #4

#4: Venäjä vaikuttaa yllättävästi tässä asiassa parantaneen tapansa, mutta Suomi ei: "Tutkija Seppo Knuuttilan muistot Kotkan rantavesistä 1960- ja -70-luvuilta ovat toisenlaiset. Metsäteollisuus laski jätevetensä mereen ja se näkyi sameutena. Samaan aikaan rannikon kaupungit kasvoivat ja päästivät ravinteikkaat jätevetensä meriin.

Silloin luotiin pohja tämänkin kesän sinilevämassoille.

Mereen päätyi runsaasti ravinteita, myös sinilevän tarvitsemaa fosforia, niin teollisuudesta kuin kaupunkien likaviemäreistäkin. Suomenlahdella ja Saaristomerellä parhaillaan kukoistavat sinilevät ovat saaneet ravintonsa Itämeren pohjaan kertyneestä fosforista.

Päästöt alkoivat kasvaa jo viime vuosisadan puolivälissä. Sinilevä intoutuu kasvamaan myöhemmin. - -

Tilanne on parantunut päästöjen osalta sittemmin. Teollisuuslaitokset ja kunnat puhdistavat vetensä.

Itämeren suojelukomission Helcomin mukaan fosforipäästöjen lisäksi myös typpikuorma on pienentynyt. Se on kutistunut 40 prosenttia sitten 1980-luvun hurjimpien vuosien.

Fosforipäästöt ovat pienentyneet Suomenlahden omalla valuma-alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin missään muualla Itämerellä. Pietarin viemärivesien päästöt ja Fosforit-lannoitetehtaan päästöt on Syken tietojen mukaan saatu kuriin.

– Suomenlahden ravinnepäästöt ovat puolittuneet tällä vuosituhannella, Syken erikoistutkija Knuuttila kertoo.

Ponnisteluista huolimatta tilanne ei ole hyvä vieläkään.

Suurin osa Suomenkin ravinnepäästöistä tulee maataloudesta. Tällä hetkellä Itämereen valuvista ravinteista 70 prosenttia on peräisin pelloiltamme. Tieto on peräisin Suomen ympäristökeskuksesta. - - " (linkki 1)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #12

"Venäjä vaikuttaa yllättävästi tässä asiassa parantaneen tapansa, mutta Suomi ei"

Suomi on maksanut kymmeniä miljoonia Venäjälle, jotta tämä parantaisi tapansa. Vielä ei tietääkseni tuloksia ole nähty. Rahat on menneet Putinin kavereiden taskuihin. Vai onko sinulla parempaa tietoa?

Liekö yhä "kesken" tuo yritys "pysäyttää" jätevesien valuminen??

2015: EU-pakotteet pysäyttivät Pietarin jätevesien puhdistushankkeen
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C...

Kokeilivat 2014..

Pietarilaiset aktivistit huuhtoivat lähettimiä vessasta: jätevedet valuvat suoraan Suomenlahteen
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002778311.html

Koska jo 2003: Pietari lupaa lopettaa jätevesipäästönsä Suomenlahteen
https://yle.fi/uutiset/3-5148353

Mutta ei ole lopetettu.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #4

#4 Ok poistaisin sanan "ikinä" :), jos voisin, mutta siinä kommenttikentässä ei ollut "muokkaus"-mahdollisuutta. Hyvä huomio kuitenkin.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

EU:n olisi kyllä syytä keskittyä enemmän myös muuhun alueensa kehittämiseen kuin vain miettiä talouspolitiikkaa. Itämeressä on monen maan ranta ja siksi ehkä se on ei-kenenkään-maata, joten tarvittaisiin ylikansallisia toimia. Ja onhan ympäristö ja terveys myös rahaksi muutettavia asioita, esim. terveysmenot ja sairastuvuus jos nousevat ympäristösaasteiden takia, niin kyllä siinä rahaa talouksilla menee hoitoihin.

https://www.uusisuomi.fi/raha/254386-asuntovelalli...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Satelliittikuvista näkyy, että sinilevä on nimenomaan Suomen ongelma. En usko enää tippaakaan virallisten tahojen vakuutteluihin siitä, että Suomi olisi ympäristönsuojelun mallimaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Satelliittikuvista näkyy, että sinilevä on nimenomaan Suomen ongelma"

Etelätuuli puhaltaa sen tänne? Etelästä ne ongelmat tänne aina tulee ;)
Paitsi pakkanen..

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #7

Niin eihän suomalaisilla olisi luteitakaan ilman, että joku yrittäisi niitä meille ulkomailta tartuttaa. Eikä edes varmaan flunssaakaan, täällä kun ollaan niin puhtoisia ja viattomia että.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

En ole seurannut Vihreiden toimia tai mielipiteitä tässä asiassa, koska onhan Vihreät kuitenkin ympäristöpuolue, mutta luulisi heillä olevan mielipiteitä ja toimenpide-ehdotuksia eduskuntatasolla paljonkin asiaan.

Erikoisinta on, että vaikuttaa siltä kuin levälle ei voisi mitään tehdä. Annetaan sen vain olla. Jokin kemiallinen vastareaktio kuten Littoistenjärvellä?? Tai suodatinverkoilla kerääminen.

https://yle.fi/uutiset/3-10205335

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aikalailla tasapainoinen analyysi, vesistöjen fosforilla on historiansa.

Maatalouskin oli vielä 1950-luvulle saakka vesistöille mitätön taakka. Ojitukset ja varsinkin metsäojitukset muuttivat kuormitusta sitten enemmän vesistöjä pilaavaan suuntaan. Humusta pääsi suoraan vesistöihin, jonka seurauksena yhdessä teollisuuden päästöjen ja yhdyskuntajätteiden kanssa alkoi matalien järvien umpeenkasvu ja rehevöityminen.

Nykyään metsäojista jätetään pätkä kaivamatta sopivassa kohtaa, jolloin vesi suodattuu ja ravinteet ja humus pysyvät metsässä.

Maaperän hiili auttaisi pitämään vettä maaperässä. Tästä asiasta saa lisää tietoa Helsingin yliopiston maaperätutkimuksesta.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Tuo maaperän hiilen lisääminen vähentäisi myös ilmaston lämpenemistä ja samalla lisäisi vesien puhtautta. Aikoinaan maaseudulla heitettiin tuhkat keväällä hangille, jotta lumet sulaisivat nopeammin maaliskuussa, miksi ei tuhkaa voisi lisätä lannoitteiden joukkoon ja sitä kautta saadaan hiiltä maaperään, jos sitä on liian vähän.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, tuota humusta on paikoin liian vähän. Tästä johtuu liettyminen ja kuivuusongelma.

Liettymisen myötä ravinteet kuten liukoinen fosfori pääsee veden mukana vesistöihin.

Hiili maaperässä sitoo kolme kertaa painonsa verran vettä, ja lisäksi hiili avustaa kasveja saamaan maaperän ravinteet käyttöönsä.

Emerita prof. Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta on vetänyt kansainvälisestikin tarkasteltuna huippututkimusta aiheesta.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#5 : Tämmöistä ohjetta peltojen hiilikatoon:

"– Peltoekosysteemissä on silloin jokin ongelma, jos ravinteet valuvat sieltä pois.

Mattila pitää yhtenä suurena ongelma maan tiivistymistä ja eroosiota. Hänen ratkaisunsa ongelmaan kuulostaa yksinkertaiselta.

– Maahan pitää saada elävä kasvipeite ja toimiva juuristo ympäri vuoden.

Kun peltoja peittää elävä kasvisto kesät-talvet, ravinteet eivät pääse Mattilan mukaan karkaamaan pelloilta. Mattila kertoo tutkijoiden havainneen, että ympärivuotisella elävällä kasvipeitteellä fosforipäästöt pienenevät merkittävästi. Kasvusto pitää maaperän paikoillaan ja maa sitoo vettä ja ravinteita.

Suomen oloihin viljelijä-tutkija suosittelee ympärivuotiseksi kasviksi niin tuttua kasvia kuin ruista. Se kylvetään syksyllä ja aloittaa kasvunsa varhain keväällä.

– On ekoteko syödä ruista, Mattila mainostaa.

Fosforin pidättely pelloilla saattaa onnistua myös muilla tekniikoilla. Tutkijat ovat havainneet, että pelloille levitettävä kipsi sitoo fosforia. Maaseudun tulevaisuuden (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös kokeiluihin osallistuneet maanviljelijät ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä. - - " (linkki 1)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Savi sitoo hiiltä ja basalttia voidaan levittä pellolle, jolloin se sitoo tehokkaasti hiiltä varastoon.

Muutenhan tuossa Mattilan jutuissa on järkeä, tuosta se hiilen kertyminen humukseen ja maaperään alkaa.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Linkkien perusteella sinilevä on tyypillisesti länsimaiden eli rikkaiden maiden ongelma. Ehkä sitä ei ole köyhempien maiden rannoilla juurikaan. 80-luvulla ei vielä arvattu, miten saasteet kerääntyvät ja kasautuvat "pussinperälle", millaiseksi Itämerta voisi kuvailla.

Voi olla, että nämä nykyiset laajat esiintymät ovat sieltä eli 80-luvulta asti peräisin, kun viime vuosina monet maat ovat tiedostaneet ongelman ja siksi rajoittaneet mm. fosforin pääsyä vesistöihin. Nyt nämä saasteet pitäisi vain vielä saada jotenkin pois, mutta kukaan ei mieti, miten. Vaikuttaa siltä, että ilmiöön on liikaa totuttu.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Ehkä sitä ei ole köyhempien maiden rannoilla juurikaan."

Kiinassa ja Etelä-Afrikassa ainakin on.
Ja Välimeren alueellakin.. mutta pitää opiskella lisää. Sen sanotaan viihtyvän lämpimissä vesissä, mutta miksi se ei ole lämpimissä merissä ongelma?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

80% ravinteista tulee vesiin 20% pelloista. Mutta ongelmahehtaareihin ei päästä kiinni, koska maanviljelijät, kepu ja MTK pistävät hanttiin. Yhteiskunnan varoilla tehdyt tarkat lohkokohtaiset viljavuustutkimukset on on pimitetty maksajalta, niitä pidetään maanomistajan yksityisomaisuutena. Ympäristöviranomaiset eivät saa niitä käyttöönsä.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen

Ympäristötekijät valvonnassa tarkistettaisiin kohtiin kuuluu viljavuustutkimus. Lannoitusvalvonnassa tarkistetaan onko lannoitus sallituissa rajoissa (joihin viljavuustutkimus tulokset vaikuttavat).

Viljavuustutkimuksen maksaa viljelijä itse.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun liukoisessa muodossa oleva fosfori on ongelmallinen vesistöjen kannalta, mutta se ei kai näy erikseen viljavuustutkimuksessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa on joitakin virheitä.

Hyvä tai erinomainen fosforipitoisuus pellossa ei tee siitä ongelmahehtaareita.

Annat ymmärtää, että viljavuustutkimus teetettäisiin yhteiskunnan kustannuksella. Väärin

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

En sanonut mitään fosforipitoisuudesta. Maaperän monet tekijät ja pinnanmuodotkin vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen.

Pointti on, että maanviljelijät pistävät hanttiin yhdessä ja erikseen. He eivät halua tehostettua vesiensuojelua. Maanviljelijöiden ja kepun takia meille oli tulossa se ensimmäinen’paskalakikin’, koska maataloussektori kieltäytyi jyrkästi osallistumasta ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Edellisen kommenttini tiedot ovat muutaman vuoden takaisesta radio-ohjelmasta, en löytänyt sitä enää Areenasta.

Kaikenlaiset tukiaiset ja verohelpotukset maataloudelle ovat niin valtavat, että kyllähän se on yhteiskunnan toimin on kuriin saatava eikä mitään ininää omistusoikeudesta tavitse kuunnella. Itämeri on tärkeämpi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Blogi käsittelee liukoista fosforia ja vesistöissä kukkivaa sinilevää.

Nostit esille viljavuustutkimukset, joista maaperän ravinteet selvinnevät. Viljavuustutkimukset toimivat lannoitussuunnitelman pohjalla.

Kun nyt puhut maastonmuodosta, kaltevuudesta, niin mihin viljavuustutkimusta tarvitaan, kun sieltä ei erikseen selviä liukoisen fosforin osuutta. Ja muita ravinteita annetaan vain sen verran mitä kasvi tarvitsee, eikä yhtään ylimääräistä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen Vastaus kommenttiin #25

Alkuun Itämeren tilanteen parantamiseksi Esa Mäkisen pitää teipata autonsa takalasiin teksti " Itämeren sinilevälautat on maanviljelijän syy" se tuo pontta asian eteen tekemiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Joo on melkoinen propagandisti tuo Mäkinen.

Eikös nuo renkaiden kulutuspinnat huuhtoudu suoraan vesistöihin hulevesien mukana. Meni vähän blogin aiheesta sivuun, mutta menköön.

Fosfori ja typpi lisäävät kasviplanktonin tuotantoa merissä, samoin kuin leväkasvustoja ja bakteeritoimintaa, jotka lisäävät puolestaan fotosynteesiä.

Renkaiden kulutuspinnat ja mikromuovit taasen haittaavat merten ekologista toimintaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

No hätä!

"Sinilevä pelastaa ehkä maailman"
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/28683...

En tiedä mikä tuo ehkä maailma sitten on, jonka sinilevä pelastaa..

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

"Sinilevän uhkaama uimaranta voidaan suojata Sinilevästop-torjuntapuomilla. Ranta ympäröidään torjuntapuomilla joka ankkuroidaan paikoilleen ja kiinnitetään rantaan molemmista päistä. Lapsille voidaan rakentaa oma pienempi allas kaksinkertaisen varmistuksen saamiseksi. Puomi voidaan ylittää soutuveneellä ja pienellä moottoriveneellä, jos perämoottori nostetaan vedestä.

Järvissä puomi asennetaan niin, että sen tiheärakenteinen suodatinkangas ulottuu pinnalta pohjaan asti. Merialueilla, joissa sinilevä usein saapuu rantaan lauttoina, riittää, että puomi ulottuu kahden metrin syvyyteen. Puomin lippa kerää aallokon yli heittämän sinilevän. Puomin ankkurointi ja kellukkeet pitävät huolen siitä, että puomi pysyy paikoillaan kovassakin aallokossa.

Jos ranta-alueen pohjassa on ravinteita, tulee pohja peittää suodatinkankaalla ja noin 10 cm:n hiekkakerroksella. Näin estetään fosforin pääsy sinilevien ravinnoksi puomituksen sisäpuolella."

http://www.saloy.net/sinileva_ratkaisut.html

-------------------

http://www.huoltomaailma.fi/index.php/tuotteet-ja-...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

"Maatalouden fosforipäästöt talteen ilman sähköä uudella menetelmällä"

https://yle.fi/uutiset/3-7679094

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Ja vielä tällaistakin uutista tai oikeammin mielipidettä:

"Venäjä ei kanna vastuutaan Itämeren suojelusta, ja maan erityiskohtelu suomettuneessa hengessä pitäisi lopettaa
Venäjällä olisi rahaa ympäristöongelmien ratkaisemiseen, jos maassa riittäisi siihen poliittista tahtoa."

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005771850.html

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

"Luke: Maanparannuskuitu vähentää valumia kipsiä tehokkaammin

Kaksi ensimmäistä vuotta kuitu ja kipsi ovat tasaveroiset, kolmantena vuonna enää kuitu vaikuttaa."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arti...

Toimituksen poiminnat