evaback

Valtionyhtiö Fortum jalostamaan sinilevästä bioenergiaa

  • Mielipide Länsiväylä-lehdessä
    Mielipide Länsiväylä-lehdessä

 

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä ja sitä on luonnostaan niin meressä kuin sisävesilläkin. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista.

Sinilevää onkin nyt loppukesästä riittänyt Suomen vesistöissä, kun lämmintä säätä on pidellyt viimeiset kolme kuukautta lähes yhtä soittoa, mikä on harvinaista Suomessa.

 

80-luvulta teollisuudesta alkanut vesien saastuminen on nyt jo jossakin määrin hallinnassa, kun kautta rantain (mm. Venäjän Pietarissa) yritetään välttää fosforin ja typen pääsyä vesiin esimerkiksi tulva-aikoina. Myös peltoja voidaan kipsata niin ettei fosforit yms. karkaa vesistöihin.

Sinilevää on nyt kuitenkin päässyt jo runsaasti vesistöihin eikä se ilmeisesti sieltä lähde kulumallakaan ilman toimenpiteitä, joten nyt pitäisi keksiä konsteja vesien puhdistamiseksi ihmisten käyttöön, mikä olisi helteisinä kesinä parasta ja vilvoittavinta asiakaspalvelua veronmaksajille.

 

Ilmeisesti monia haitallisia bakteereita saadaan tuottamaan polttoaineena käytettävää propaanikaasua sekä butanolia, jota käytetään paitsi polttoaineena, myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Raaka-aineena prosessissa on ilmeisesti sokeri. Fortum valtion energiayhtiönä voisi kokeilla tällaista toimintaa sinileväongelmaan, ja näin saataisiin mm. uusia malleja tuottaa bioenergiaa kuin myös itse energiaa sekä myös ympäristö puhtaaksi ennen seuraavia hellekesiä.

 

Netistä googlettelemalla "sinilevän torjunta" saadaan tietoa myös mm. torjuntapuomeista, joilla voidaan torjua sinilevää rannoilta, mutta puomit eivät kuitenkaan estä veneilyä. Toivottavasti vesien ja rantojen puhtaus ei ole taas näitä asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään, kun vesien likaantuminen haittaa kuitenkin monien elämää eikä ne itsestään taida ikinä puhdistua. Liiketoiminnassa ei voi vain riistokapitalismin tavoin kerätä voittoja vaan myös ympäristön kunnosta pitää tietenkin myös huolehtia.

 

Eva Back (kok.)

Valtio-opin ja sosiaalityön maisteri, Espoo

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Jopas vaan jotakin taas ihan että vuonna 2014 on jo uumoiltu tälläisia asioita.

Ja vaikka maassa on tiedemiestä tiedemiehen perään niin ei vieläkään yliopisto-armeijat ole saaneet yhtä bioreaktoria aikaiseksi meriä putsaamaan sinilevästä.

No ehkä ensi vuosisadalla - tai oikeammin vuosituhannella - sitten !

------------------

YLE: "Sinilevästä voi tulla tulevaisuuden polttoaineen tuottaja

Tutkijat tietävät jo, että ekologisesti kestävät polttoaineet voidaan valmistuttaa mikrobeilla. Vielä ei tiedetä, kannattaako se – onko polttoaineita mahdollista tuottaa teollisessa mittakaavassa. Ei tiedetä miten se onnistuu eikä milloin, mutta tiedetään että puhdasta polttoainetta tullaan tarvitsemaan.

Tiede25.10.2014 klo 11:12 - - "

https://yle.fi/uutiset/3-7549743

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tuo sinilevä taitaa olla kooltaan niin pientä, että saisiko sitä siilaamalla kasaan sen verran, että energiantuotanto kannattaisi.

Muistaakseni Turun yliopistossa tutkitaan levien soveltuvuutta energiantuotantoon muun muassa.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Joskus on tullut mieleen että lähden ämpärillä keräämään rannoilta sinilevää. NO en kuitenkaan.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Monet mikrobit tuottavat myös suoraan vetyä.

Mikrobien viljelyn monokulttuuri on kuitenkin käytännössä mahdotonta.

Lisäksi on muita ongelmia.

Monia niistä on ratkaistu tässä allaolevassa blogin esityksessä.

Tavasta poiketen, keksintöjä blogissa ei ole patentoitu vaan ne on annettu vapaasti kaikkien käytettäväksi.

Spirulina (sinilevä) on kiistatta paras mikrolevä kasvattaa.

Se ei valitettavasti tuota vetyä (isoja määriä) eikä siitä voi tehdä biodieseliä, kun se sisältää suht. vähän rasvaa: mutta sen käyttö osana maatalouden ravinteiden kiertoa ennaltaehkäisee ravinnevalumia meriin - jossa sinilevät saavat ravinteet ja lisääntyvät.

https://spirulinasuomi.wordpress.com/

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Raaka-aine määrä on varmaankin se ongelma niin että kannattavaa ja merkityksellistä tuotantoa saataisiin aikaan.
25 vuoden kokemuksella voin sanoa että asenne on ainakin Suomessa jostain syystä sellainen että ”kuollaan sitä kumminkin”, eli myrkyt ikäänkuin kuuluvat elämään vaikka pintavedet on niin saastuneet että Euroopassa täytyy käyttää melkein kokonaan pohjavesiä ja sieltäkin jo löytyy monenlaisia myrkkyjä.
Olisi hyvä alku että ei laiteta koko ajan LISÄÄ myrkkyjä maahan, vesiin ja pohjavesiin jotka aiheuttaa syöpää ja muita sairauksia.
http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23414...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#3: Monesti jotakin pitkään jatkunutta ongelmaa aletaan pitää uutena normaalina ja opitaan välttelemään/korjaamaan sen vaikutuksia, ja näin pärjätään sen kanssa.

Mutta kun katsoo asiaa "uusin silmin" niin huomaa että varmaan asialle voisi tehdäkin jotakin. Aina ei kannata ns. lakaista ongelmia maton alle vaan voi oireiden sijaan hoitaa alkusyitä. Nytkin on varmaan vain totuttu likaiseen/saastuneeseen Itämereen eikä kukaan enää reagoi siihen. Tästä tässä on minusta kysymys, ns. yleinen stressikynnys on alentunut sinilevälle ja ajtellaan, että kunhan välttelee helleaikoina Itämerta niin asia on kunnossa.

Olisi nyt kuitenkin aika alkaa reagoimaan johtuen kahdesta syystä: näitä ihme polaarivirtauksia saatta jumittua jatkossakin Suomen ylle ja kuukausia kestävät helteet näin yleistyä, silloin tarvittaisiin puhtaita vesiä pelastamaan ihmisiä tältä pätsiltä. Ja onhan se itsessäänkin mahtavaa ja arvokasta polskia / uida puhtaissa vesissä, tietenkin.

Toiseksi Suomen elinkeinoelämä tuntuu olevan aika heikossa hapessa ja koko ajan pelätään uutta lamaa. Tästä vesien ja ympäristön puhdistamisesta voitaisiin kehitellä uusi elinkeino globaalillakin tasolla ja näin saadaan lisää valuuttaa maahan. Suomessa kuitenkin on paljon teknistä osaamista ja osataan myös tuotteistaa/teollistaa hankkeita.

Luultavasti Suomessa on myös eniten maailmassa insinöörejä yms. teknistä asiantuntijaa suhteutettuna koko väestöön, olisi aika hyödyntää tätä verovaroilla kustannettua osaamistakin suuren yleisön hyödyksi. Tarvitaan ympäristäteknologiaa ja puhdistusmenetelmiä isossa mittakaavassa, ja jos tätä voi hyödyntää samalla myös mm. ekoenergian tuottamisessa niin mikä ettei.

Paljon on mahdollista, että on totuttu pitämään ympäristöä vähempiarvoisena ja välttämättömänä pahana, mutta nyt kun aletaan kauhuksemme huomaamaan maapallon rajallisuus, niin huomataan, miten kallisarvoinen se on ja elämälle välttämättömyys. Puhdas luonto.

Nimen omaan puhdas luonto, koska sen kanssa ihminenkin pysyy terveenä. Ja "ympäristönhoito" on lopulta vain siivousongelma, siihen on vain ryhdyttävä vaikka kuinka vääntäisi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No on sinulla ainakin terve asenne ja tietoakin ympäristöstä.

Itse ole pannut merkille kuinka pienet luontokappaleet toimivat apureina metsässä, muurahaiset, pieneliöt jne. Ainoastaan jotkut ihmisen keksimät ainesosat tulevat esille koskemattomina luonnosta. Rauta ruostuu jne., mutta muovista tehdyt esineet säilyvät pitkään, ne kannattaa poimia talteen.

Vesistöissä esim. simpukat puhdistavat vettä. Humus on ongelmallinen ja liika happamuus on toinen huono juttu vesieliöille. Ja tietenkin nykyään käytössä olevien kemikaalien suhteen monet ovat vesieliöille haitallisia.

Täällä länsirannikolla on vielä lisäksi vesistöjen happamuutta lisäävä tekijä maaperässä, sulfidisavi, eli entinen merenpohja. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Litorinameri

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #12

#12: Aikoinaan noin vuonna -85 lukiossa piti pitää esitelmä ja aiheekseni vaikoitui ympäristö ja siitä jäi mieleen, että sademetsät ovat maapallon keuhkot. Ja niitä ollaan koko ajan hakkaamassa vähemmäksi.

Tästä alkoi joku ympäristöherääminen. Teininä maalla harrastuksiini kuului myös ihmisten heittämien roskien keräily maantien varrelta puhdistamistarkoituksessa.

Ehkä on olemassa ns. luontoihmisiä, jotka haluavat eniten kaikista sitä puolustaa/puhdistaa tarvittaessa, elää luonnon mittasuhteissa ja kauhistus on joku ympäristön tahallinen tuhoaminen esim. bisneksen/kerskakuluttamisen takia, en tiedä. Mutta mihinkään Greenpeacen hommiin en lähtisi, luonnonsuojelua normaalissa mittakaavassa riittää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Kyllä asioista pitää olla tietoinen, vaikka ei kuuluisikaan mihinkään järjestöön. Tuo luonnosta huolenpitäminen kuuluu kaikille. Suomessa on vielä lisäksi jokamiehenoikeudet, jollaisi ei ole esim. Saksassa.

Tuo sademetsien tilanne on sellainen asia, että tarvittaisiin tietoa paljon, ennen kuin jatketaan laajamittaista sademetsien raivaamista palmuöljyviljelmiksi. Mitä esim. tapahtuu maaperälle. Tropiikin maaperä on kyllä köyhä, että voi se palmuöljymetsä parantaakin sitä maaperää, who knows. Jos menee huonompaan suuntaan, niin ei siinä sitten hyvin käy.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Sinilevä ei ole levä vaan bakteeri, kuten mediassa muutama päivä sitten selostettiin (kts. HeSa).

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Sinileviä löytyy lähes jokaisesta elinympäristöstä ja syanobakteerit ovat ainoita esitumallisia eliöitä, jotka kykenevät fotosynteesiin ja tuottamaan vetyä. Tätä on sitten tutkittu useammassakin yliopistossa.

Tässä on vuoden vanha Turun yliopiston tiedoite väitöskirjasta:

http://www.publicnow.com/view/A03C91CCA3DBCF4EC913...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Nyt "sinilevästä bioenergiaa- hanke alulle ja valtiolta rahaa tähän, josta olisi paljon hyötyä joka taholle. Esim. merellä oleviin tuulivoimaloihin voisi kytkeä sinilevää käyttäviä bioreaktoreita? Tai erikseen "laivasto" perustettaisiin tätä varten seilaamaan pitkin Itämerta tiettyinä pahimpina aikoina?

Eihän sen alkuun tarvitse olla edes taloudellisesti kannattavaa, kunhan saadaan sinilevää vain vesistä pois ja bioreaktori toimimaan merellä/rannoilla/poukamissa, minne sitä tyypillisesti kerääntyy. Ajan kanssa alkaa tulemaan taloudellistakin hyötyä kaiken maailman likameriä puhdistettaessa.

Esim. uimahallissa päivän päätteeksi heittävät rodotin (pieni kone) veteen puhdistamaan irtoroskaa pohjista. Tämä systeemi merissä tietenkin kestäisi kauan, mutta jos joku "suursiivous" on jätetty tekemättä vuosikymmeniä vaikka jonkun kotona, niin tietenkin sen siivoaminen ensimmäisellä kertaa kestää. Ja välineiden hankkiminen sekä kehittäminen. Mutta myöhemmin tarvitaan vain ylläpito-siivouksia.

Jostakin on aloitettava.

Tavallaan tämä kesä näytti ongelman laajuuden ja nyt tiedetään melko tarkalleen sinilevän ominaisuudet ja tyypillinen käyttäytyminen. Tuulella se hajoaa ja kylmässä painuu pohjaan, mutta tyynellä hellekelillä sitä olisi heppoa kerätä, senkun kauhoo vain levälautoista bioenergiaa masinaan. Ilmakuvat näyttävät, missä sitä milloinkin on lauttoina. Tätä kasautumisongelmaahan tänä aikana kannattaa hyödyntää ja poistaa sitä etenkin siis helleaikoina.

Jos ihminen on käynyt kuussa, rakentanut raketteja ja lentokoneita, pelastanut jalkapallojoukkueen mutkaisesta luolasta yms. , niin voiko yksi bioreaktori kaiken tämän jälkeen olla liian vaikea maan tuhansille insinööreille? Epäilen.

Nyt tarvittaisiin vaikka jonkun ministeriön tilaama selvitys asiasta ja antaa tehtänä asiantuntijoiden käsiin. Äskettäin joku tavallinen mieshenkilö kyllästyi helteisiin ja noin 30 eurolla värkkäsi itseksensä omaan piikkiin styroksilaukusta jäähdyttimen.

Valitettavasti tässä kohtaa on pakko myöntää, että monien naisten taidot eivät ainakaan ilman mitään teknistä koulutusta tällaiseen riitä, mutta siivoamisesta jokainen ymmärtää jotakin ja siitä tässä sinilevä-ongelmassa nyt on nähdäkseni kysymys. Ei siitä levästä ikinä päästä täysin eroon eikä tarvitsekaan, mutta kunhan saadaan edes suurin osa pois vesistä ja rannat etenkin kesäaikaan puhtaiksi, niin tämä on tavoite.

Hellekesinä ihmiset kuitenkin hakeutuvat vesien äärille, koska kaikki muu vilvoittelu (tuulettimet, ilmastointi) on kallista ja onhan luontevaa ja yleensä terveellistä olla kesällä ulkona. Etenkin lapsille ja nuorille olisi hankalaa keskiä muuta ajanvietettä lämpiminä kesinä eikä tähän vaikuta edes matkustelu, koska muualla on yleensä vielä kuumempaa kuin Suomessa. Tänäkin kesänä monet perheet olivat Espoon rannoilla ja lapset siellä polskivat sinilevän ja näin ehkä hermomyrkkyjen keskellä, tämäkö on hyvää ympäristö- ja terveyspolitiikkaa varakkaassa Suomessa. Mätäkoulut ja hermomyrkkyvedet uimiseen?

--------------------
Julkaistu: 21.6.2012 9:25

"Varoitus: Sinileväkukinta hyvin myrkyllinen - yhdelle uimarille jo oireita - -

Vastaavanlaisia alkukesän Anabaena lemmermannii -kukintoja on ollut aikaisempina vuosina mm. Lohjanjärvellä ja Puujärvellä. Ominaista näille alkukesän kukinnoille on ollut niiden selvä myrkyllisyys.

Sinilevämyrkkyjen aiheuttamia oireita tutkittiin Suomessa 2000-luvun puolivälissä, jolloin kävi ilmi, että oireiden syynä oli usein rihmamainen Anabaena lemmermannii -sinilevä, jota aiemmin oli pidetty varsin harmittomana lajina.

Yli puolet tutkituista oiretapauksista liittyivät Anabaena- ja Aphanizomenon -sinileväsukuihin.

Ne voivat tuottaa sekä maksa- että hermomyrkkyjä. Vähäinenkin vesien rehevöityminen näyttäisi suosivan hermomyrkkyjä tuottavia sinileviä. Korkeita hermomyrkkypitoisuuksia on mitattu myös kirkasvetisistä ja hyväkuntoisina pidetyistä järvistä, joissa sinilevien määrä ja niiden massaesiintymät ovat olleet suhteellisen vähäisiä.

Sinilevät voivat tuottaa voimakkaita maksa- ja hermotoksiineita sekä yhdisteitä, jotka aiheuttavat ihottumaa, kuumeilua ja heinänuhan kaltaisia oireita.

Noin puolet sinilevien massaesiintymissä pintaan nousseista kukinnoista on voimakkaan myrkyllisiä. Levien myrkyllisyyttä ei voi havaita silmämääräisesti. - - "

https://www.is.fi/terveys/art-2000000515644.html

-------------------
"Sinilevätilanne keskimääräistä huonompi – tyyni ja aurinkoinen sää pahentaa

- - Ilmatieteen laitoksen mukaan sunnuntaina ja maanantaina on odotettavissa voimakkaampia tuulia ja aallokkoa, jotka voivat edelleen hajottaa sinilevälauttoja ja estää uusien muodostumista. Veden sekoittuminen voi myös nostaa ravinnepitoista vettä pintakerroksiin.

Vuosikymmeniä jatkuneesta liiallisesta ravinnekuormituksesta toipumista hidastaa eniten syvänteiden hapeton ja hyvin fosforipitoinen vesimassa.

Järvillä sinilevää on edelleen keskimääräistä enemmän.- - "

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255488-sinilevati...

----------------------

"Ministeri sinileväongelmasta TE:lle: ”Kun muutos huonompaan on alkanut, se ei pysähdy aivan helposti” - -

- - Onko peltojen omistajien etu tärkeämpi kuin Itämeren?

–Ei missään tapauksessa. Viljelijät ovat yli 20 vuoden ajan sitoutuneet tutkijoiden suosittelemiin toimiin. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen. Ravinteiden karkaamista voidaan estää esimerkiksi kipsikäsittelyllä. Siksi olen laittanut liikkeelle hankkeita ministeriössä ja yritän saada niille rahaa budjettiriihessä.

Itämeren surkea tila on Suomen suurin ympäristöongelma, miksi hallitus on hiljaa?

–Ympäristöministeriö on juuri käynnistänyt tehostetun vesiensuojeluohjelman suunnittelun. Toivon että budjettiriihestä tulee uutta rahaa. Tarkoitus on laajentaa peltomaiden kipsi- ja kuitukäsittelykokeiluja, joista on saatu hyviä tuloksia.

Miten paljon toimet vähentävät kuormitusta?

–En lähde vielä sanomaan numeroita. Perimmäinen tavoite on, että kipsi- tai kuitulietekäsittelylle saataisiin rahoitus tulevan EU-rahoituskauden ympäristöohjelmasta.

Miksi päättäjät eivät ole kohdistaneet EU:n ympäristötukea pahimmille valuma-alueille?

–Suomalaisille sisävedet ja järvet ovat yhtä arvokkaita. Ei voi sanoa, että ympäristötoimet pitäisi kohdentaa vain yhdelle alueelle.- - "

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255500-ministeri-...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Koko Itämeren ravinnekuormitus on alentunut 1980-luvun puolivälistä, mikä johtuu teollisuuden ja kunnalisten jätevesien puhdistuksen tehostumisesta.

Maatalous kiistatta Itämeren suurin kuormittaja. Sen osuus rannikkovesiimme tulevasta ihmistoiminnasta johtuvasta fosforikuormituksesta on vaihdellut eri merialueilla viime vuosina 64–82 prosentin välillä.

"...miksi hallitus on hiljaa?" - Alkutuotannon osuus, johon maatalouskin kuuluu, on vajaat 3% Suomen taloudesta. Vallankahvassa on roikkunut Keskusta, jolle kaikki maatalouteen liittyvä on pyhää.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#7: Se oli sitä 70-80-lukua kun ei vielä ymmärretty ympäristönsuojelusta mitään. Yhteistä omaisuutta ei tavallaan kukaan valvonut / valvo.

Mutta eikö se ole hyvä asia, että sinilevää on Itämeressä tietty rajallinen määrä ja nykyään ravinteiden pääsyä mereen /vesistöihin rajoitetaan ja on sanktioitu, jos on.

Tavallaan tässä ei ole kyseessä siis mikään "pohjaton kaivo" vaan tietty rajallinen määrä ravinteita (fosfori, typpi, yms. likavedet) on ongelmana, ja jos siitä poistaa edes suurimman osan vesistä niin ongelma on ratkaistu.

Ongelmien alkulähde on jo siis katkaistu tai sen eteen tehdään juuri töitä, esim. ympäristöministeriö miettii peltojen kipsaamista yleiseksi asiaksi.

( https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255500-ministeri-... )

Nyt pitäisi vielä poistaa nämä 70-luvulta asti kerääntyneet ylimääräiset ravinteet vedestä, ja se on sitten siinä.

Ei silläkään minusta ole merkitystä, mikä maa likaa Itämerta eniten. Suomi on kuitenkin yksi näistä, ilmeisimmin suurin sotkija, jaa siksi se voisi aloittaa ja jatkossa seurata onko muita "syyllisiä"

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #11

Tässä on Ympäristöministeriön teettämä selvitys Itämeren rehevöitymisestä, joka julkaistiin toukokuussa: https://vahanen.com/app/uploads/2018/05/Speeding_u...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ongelma piilee siinäkin, ettei oikein tiedetä missä mennään tutkimuksen osalta. Tulevaisuuden osalta tavoitteen pitäisi olla, että avoimet ajan tasalla olevat rekisterit tutkimustiedosta ovat helposti saatavilla.

USA lopetti maksamisen mikä vain liittyy ilmastonmuutokseen tai tuulivoimaloihin, nyt panostetaan valtameritutkimukseen muun muassa. Mutta löytyykö Suomesta tällaiseen rahaa, mikä koskettaa lähes jokaista suomalaista jollakin tavalla.

Näillä syanobakteereilla saattaa piankin olla merkitystä energiantuotannossa.

"One way to think of it is that the large terrestrial forests around the world absorb carbon dioxide and possibly contribute up to half of the oxygen in our atmosphere; photosynthetic single cells in the ocean including cyanobacteria contribute the other half."

http://dornsife-blogs.usc.edu/wrigley/?s=bacteria

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#9: Tämähän tässä juuri onkin, monet ovat huolissaan maapallon/Suomen luonnon tilasta ja suurin osa on varmoja, että uudet keksinnöt/tekniikka/teknologia korjaa aikanaan asiat. Ehkä joskus korjaakin, mutta onko tällä hetkellä mitään esim. bioreaktoria todellisuudessa edes kenenkään insinöörin suunittelupöydällä. Tai edes 10 vuoden päästä? Ehkä on ehkä ei. Ei tavallinen ihminen /kukaan? voi tietää näitä asioita.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #13

Syanobakteerien käyttö biovedyn tuotannossa perustuu fotosynteesiin eikä se nyt sitten vähentäisi luonnonvesien sinileväongelmaa.

Sinilevän kerääminen vesistöistä ja tuon jätöksen käyttö ovat toinen juttu. Nythän jäte on poltettu.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

En tunne tätä leväongelmaa muuten kuin , mitä lehdistä olen lukenut .

Muistelin joskus lukeneeni jutun satoja vuosia sitten Itämerellä lilluneesta jättimäisestä leväkukinnnosta ?

Googlasin jotain sinne päin ja esimerkiksi tämä tuli vastaan :

"Gotlannin edustalla on aikakirjoihin merkitty jo 1800-luvulla niin paksu sinilevälautta, ettei airo mennyt läpi. Tämä ei voi olla nykyisen ruuan tuotannon syy."

http://www.maaseutumedia.fi/sinileva-ei-ole-ruuan-...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Sinilevästä ei pääse eroon, se on näitä perusbakteereita vedessä, mutta se kasvaa ja laajenee jos saa esim. ravinteita liikaa maalta kuten fosfori tai typpi.

Voi olla, että tuo oli joku pieni paikallinen esiintymä aikoinaan, mutta nykyään puhutaan sinileväLAUTOISTA. Toisaalta eikö näin isoja esiintymiä ole helppo kerätä pois, sehän on palvelus ihmiskunnalle sinilevän "lauttoitua"/kasaantua yhteen paikkaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niin, sinileväthän käyttävät ravinnokseen fosforipitoisia ravinteita. Jos pelloilta ja metsistä ei pääse valumaan ravinteita maanviljelijöiltä haaskiin niin sinilevätkin pysyvät kurissa.

Mutta niin kauan kun ravinteiden annetaan valua meriin ja järviin, sinilevät tai jos ei ne, niin jotkut muut syövät ne ravinteet häiriten meidän rauhaamme ja esteettistä silmäämme.

Ei liene kuitenkaan kaukaa haettua yrittää käyttää niiden sisältämää energiaa ja ravinteita hyödyksi? Elämähän on kiertokulkua eikä liene teknisesti mahdotonta, että osa käyttämästämme energiasta ja ravinteista kiertää myös sinilevien kautta.

Mitä esimerkiksi syntyisi keräämällä sinilevämassaa ja kompostoimalla se? Olisiko myrkyt eroteltavissa ennen tai jälkeen kompostoinnin? Entä olisiko merenpohjaan jo vajonnut kuollut sinilevämassa ravinteineen hyödynnettävissä?

Entä onko sinileville olemassa n.s. luontaisia vihollisia? Eiväthän ne kai ole ravintoketjun huipulla? Sieltätäkin joudutaan lopulta takaisin kiertoon. Miksi ei siis sinilevät?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Merten toimintaa tunnetaan vielä huonosti. Sinilevääkin on ollut aikojen alusta lähtien. Myrkylliset syanobakteerit taisivat olla ensimmäisiä yhteyttämään kykeneviä bakteereita ja vieläpä kemosynteesin avulla merenpohjassa ne yhteyttivät ja tuottivat happea.

Jenkeissä valtameritutkimukseen satsataan nyt. Meidän pieni Itämeri niinikään vaatii panostusta tutkimukseen. Vaelluskalat takaisin jokiin jne.

Merillä on rooli esim. kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Yleensäkin meret säätelevät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia, ei siinä ole muilla nokan koputtamista. Meret rytmittävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia niin, että jääkaudet pudottavat niitä pitoisuuksia ilmakehästä aina vaarallisen alas, sinne 180 ppm:ään ja jääkausien välisenä aikana meret taas pyrkivät kohottamaan niitä pitoisuuksia ilmakehässä, jolloin biosfäärin kasvu lähtee liikkeelle. Elämme nyt tätä vaihetta. Ja käytännössä se on merten biologinen pumppu joka hoitelee asioita, koska pumppu toimii tehokkaammin kylmissä vesissä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Sinilevää on kerätty mekaanisesti suodattamalla ja sitten tuo jäte on poltettu. Ongelma kompostoitaessa olisi sinilevän myrkyt, mutta kaipa siihenkin joku ratkaisu löytyisi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Ihmisen polveutumisen ahvenesta keksi Hietanen, kun Lahtinen selvitti teoriaa siitä, ettei Jumala ole luonut ihmistä vaan tämä on kehityksen tulos, syntynyt meressä ja suureksi osaksi hiiltä. Hietanen hämmästeli tätä ja arveli itse olevansa ahven, kun on köyryt hartiatkin. Kohtaus löytyy kirjan ensimmäisen luvun kuudennesta osasta."

Syanobakteeria on tarvittu tuottamaan happea, ja myrkyllisyys on suojellut sitä saalistajilta.

Happea syanobakteerit tuottavat nykyisinkin, fotosynteesin avulla ja merenpohjassa kemosynteesin avulla. Lisksi on niin, että nämä ihmistä lähellä olevat murtovedet ovat parhaita kasvualustoja syanobakteereille, ravinteita kun riittää.

Ravinteita on kertyneenä merissä, merenpohjassa, joissa ja järvissä. Ja lisää tulee ojia pitkin, hulevedet, jätevedenpuhdistamot sadekausina päästävät ylimääräiset vedet käsittelemättömänä suoraan vesistöihin jne.

Kaikenlaiset,syanobakteerit, levät ja kasviplanktonit ovat tehokkaita käyttämään ravinteita kasvuunsa ja samalla ottavat vedestä hiilidioksidia fotosynteesiin, jolloin tuotoksena saadaan happea ja glukoosia.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Esim. netistä löydetty - Insinööritoimisto Saloy Oy:n kehittämä sinilevän torjuntapuomin:

Osaamisemme tässä sinileväasiassa on todella kattavaa, sillä:

- löydämme vesistöihin fosforia tuovat purot ja ojat sinileväkartoituksella

- sinilevä kerääntyy ja lisääntyy siellä, missä se saa tarvitsemaansa ravintoa eli fosforia

- kun fosforia vesistöön tuovat purot ja ojat on löydetty, voimme poistaa niistä fosforin

- menetelmämme toimii ilman ulkopuolista energiaa eli pelkkä maan vetovoima riittää

- keräämämme fosforipitoinen liete soveltuu kierrätettäväksi lannoitteeksi

- pystymme myös poistamaan vesistöistä sinilevää

- poistamme sinilevät eli syanobakteerit kokonaisina

- sinilevien mukana poistuvat sen sisältämät myrkyt ja sen nauttima fosfori

- pystymme rajaamaan uimarantoja levättömiksi sinilevän torjuntapuomein

- mökkiläiset voivat suodattaa turvalliset pesuvedet ämpärin ja saavin kokoisilla suodattimillamme

http://www.saloy.net/

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Asiasta poiketen, jos sinilevä on aiheuttanut maalle aikoinaan ilmakehän niin eikö sitä voisi marsin maankaltaistamisessa käyttää hyödyksi.

https://www.katsomo.fi/sarja/huomenta-suomi-330010...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ensimmäinen kysymys Marsin kohdalla nousi, onko siellä vettä. No onhan siellä, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015092820433710...

Kyllä vesi on tärkein. Luulisi, että avaruuspölyn mukana muutama syanobakteeri olisi jo laskeutunut Marsin pinnalle. Ellei, niin kannatta lähettää maasta näitä yhteyttämään kykeneviä syanobakteereja ja koittaa siten jouduttaa Marsin kehitystä asuttavaksi planeetaksi.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#26: Mutta kun sieltä taitaa puuttua hiilidioksidia, pitäisi jotenkin maasta ohjata varmaan ylimääräiset sinne.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/elon-muskin-suu...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Tuossa nyt on hiilidioksidihöpötys jäänyt päälle. Syanobakteerit kait pystyvät ottamaan tarvitsemansa hiilidioksidin vedestä tai jäästä.

En ole seurannut Mars -keskustelua, mutta kun siellä on vettä on siellä paljon muutakin, olisiko tulivuoriakin.

https://www.universetoday.com/14837/volcanoes-on-m...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Aiheseen vähän liittyen:

" - - Joidenkin mielestä kirjoittajat taas ovat liian herkkäuskoisia luullessaan, että ihmiskunta tarttuu nyt ongelmaan riittävällä vakavuudella.

– Ihmiskunnan historiaa koskevan näytön perusteella tämä vaikuttaisi naiivilta toivolta, UCL:n professori Chris Rapley kommentoi.

Richardsonin mukaan raportissa listataan keinoja, joilla ihmiset voivat vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi lopettaa tämän vuosisadan puoliväliin mennessä, puita olisi istutettava kovalla kiireellä ja metsiä suojeltava. Lisäksi pitäisi keksiä tapoja estää Auringon säteilyn pääseminen Maahan ja imeä hiiltä ilmakehästä.

– Ilmasto ja muut globaalit muutokset osoittavat meille, että me ihmiset vaikutamme Maan järjestelmään maailmanlaajuisella tasolla. Tämä tarkoittaa, että globaalina yhteisönä me voimme myös hallita suhdettamme järjestelmän kanssa vaikuttaaksemme planeetan tulevaisuuden oloihin. - - "

https://www.is.fi/tiede/art-2000005783593.html?utm...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Kyllähän sitä sinilevän pääsyä vesistöihin täytyy jatkossa estää, mutta pitää sitä myös alkaa putsata sieltä pois koko ajan, ei se sieltä haihdu ilmaankaan itsestään.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/art...

Toimituksen poiminnat