evaback

Massateoria, skaalaetu ja suuruuden ekonomia = kuntayhtymät

  • https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys?fbclid=IwAR09hPAmgZMMhuQUl1yAlGrM68K2dQSMetVNmf74ai0LXwAi8v5hFPwSGOg
    https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys?fbclid=IwAR09hPAmgZMMhuQUl1yAlGrM68K2dQSMetVNmf74ai0LXwAi8v5hFPwSGOg

 

Suomessa on luultavasti niin vaikeaa valita massiivisen maakunta- ja kevyemmän kuntayhtymämallin välillä, koska olemme kokomme puolesta juuri siinä kriitisessä pisteessä, että kumpi on taloudellisesti kannattavampi malli periaatteessa pienelle sotellemme.

 

Esim. Tanska on myös aika pieni maa, missä on ollut maakuntamalli ja josta nyt pyristellään parhaillaan siitä irti, koska se onkin kallis ja tehoton niissä oloissa ja noinkin pienelle maalle.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10607805?fbclid=IwAR3VRP6OpnkRxQpCegpva6GjArID5...

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan ja Suomen väkiluku on reilut 5 miljoonaa ja Ruotsissa tuplasti tämän verran eli noin 10 miljoonaa.


Kaikella kunnioituksella Suomea kohtaan, mutta karkeasti arvioiden mielestäni Suomi on lähes puoleksi erämaata (missä ei siis juuri terveyskeskuksia tarvita paitsi taajamissa), ja asutuksestakin puolet melkein haja-asutusta. Eli väestöntiheys mennee ehkä vähän samaan kuin Tanskassa, ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Täälläkin pääkaupunki on suurin alue kuten Tanskassa ja osa metropolia, tämän takia ei tarvittaisi maakuntamallia vaan sen kevytversio eli kuntayhtymät riittäisi varmaan täälläkin.

Näin ei tulisi maakuntien kiinteitä pysyviä kalliita rakennuksia sekä virkamiesten tuhansia kuukausipalkkoja maksettavaksi jatkuvalla syötöllä vaan selvittäisiin kenties vain pienehköillä luottamusmiesten kokouspalkkioilla kuntayhtymissä, missä he harvakseen kunnantalolla keskenään käsittelevät sote-asioita.

 

Näin ollen vähemmän ja pienempiä pysyviä hallintorakennelmia tarvittaisiin, siis pienemmät kulut ja ehkä tätä kautta saavutettaisiin SE AINOA JA OIKEA PÄÄMÄÄRÄ, mikä tässä sotessa alkujaan oli ja on edelleen: eli 3 miljardin säästöt.
 

Kun katselen kuntien ja kuntayhtymien menoja ja tuloja vuodelta 2017, niin voittoa näyttäisi tulleen 0,44 miljardia, eli kuntayhtymämalli sotessa KANNATTAA ja tulee jopa vähän voittoa, jos asioita oikein tulkitsen.

 

Kts. alta linkki "Kuntien ja kuntayhtymien menot ja tulot " ..
https://www.kuntaliitto.fi/…/menot_ja_tulot%20TP2017%20%28n…

--------------------------  

Kuntaliitto ilmeisesti pitää soteasioissa kuntien eli kuntayhtymien puolta ja siksi vierastaa maakuntamallia, vaikka eivät sitä suoraan voi sanoa.


"Kuntaliiton varatoimitusjohtaja torppaa myös hallituksen mallin mukaiset maakunnat kolmantena hallinnon tasona. "Helsinki ja Kainuu eivät sovi sote-palveluissa samaan muottiin". - - Myöskään maakuntia tällaisena kolmantena hallinnon tasona ei voi toteuttaa.


Tainio arvelee, ettei kunnissa tehty työ mene hukkaan, vaan jatkuu.
– Sain juuri eilen Pohjanmaalta viestiä, että he jatkavat kuntayhtymäpohjalta jo tehtyä työtä. Luulen, että suurin osa kunnista haluaa jatkaa maakunnan kokoisella alueella. Lakihan salii vapaaehtoiset kuntayhtymät.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo, että suurin ongelma on terveydenhuollon rahoitus. Maan eri alueet eivät ole samanlaisia.


– Sama ratkaisu ei sovi Helsinkiin ja Kainuuseen. Sotessa lähdettiin nyt liikaa ylhäältäpäin.
Tainio muistuttaa vielä, että esimerkiksi Helsinki on sotessa aivan omanlaisensa.


– Kuntaliitto ei tule tulevassa sotessa lobbaamaan minkään tietyn mallin puolesta. Kunnissa ja alueilla asuu se viisaus. Tuemme vapaaehtoisia kuntayhtymiä. Niiden rahoitus on ratkaistava.
Kuntaliitto toivoo, että tulevassa uudistuksessa kuntia todella kuunnellaan. - - "


https://yle.fi/uutiset/3-10679257?utm_source=facebook-share&utm_medium=s...


---------------------


Edellä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo vähän ristiriitaisesti, että


"maakuntia tällaisena kolmantena hallinnon tasona ei voi toteuttaa" ja sitten melkein perään, että


"Kuntaliitto ei tule tulevassa sotessa lobbaamaan minkään tietyn mallin puolesta", mutta toteaa myös kuntayhtymämallia suosivasti:


" - - Luulen, että suurin osa kunnista haluaa jatkaa maakunnan kokoisella alueella. Lakihan salii vapaaehtoiset kuntayhtymät.- - "

---------------------

Mutta aika selkeältähän tämä siis alkaa nyt vaikuttaa, JOS LAKI SALLII VAPAAEHTOISET KUNTAYHTYMÄT.
Toisaalta, kun Suomi jakautuu väljään pohjoiseen ja ruuhkaiseen etelään, niin pitää tietenkin sen mukaan hallinnot järjestää.


Pohjoinen varmaan pärjää nykysysteemillä, koska eri alueet siellä ovat vähän kuin saaria, eli on järkevää toimia entisillä terveyskeskuksilla siellä näiden "saarien" ollessa satojen kilometrien välimatkojen päässä toisistaan. Ja vaikka sitten Rovaniemelle tai Ouluun pohjoisen isoin sote-hallintopaikka sisältäen koko Lapin, Hki omansa jne. .
Koska miten näistä perinteisistä sote-asioista hallinnollisesti voi niin paljon enää porua muodostua, että jokaisella tarvitsisi olla iso pääpaikkansa internet-aikana, kun etenkin pohjoisessa väkeä on aika vähän ylipäätään niin ei kai heitä voi olla paljon silloin terveyskeskuksissakaan.



" - - Jos kaupunki ei omin toimin saa alijäämäistä talouttaan talouttaan tasapainoon, joutuu sitä uhkaa joutuminen ns. selvitysmenettelyn piiriin, jolloin valtionvarainministeriö ja kunta yhdessä määräävät riittävät toimet talouden tasapainottamiseksi.- - " https://www.kansanuutiset.fi/…/3003411-kriisikunnan-peikko…



Kuntaministerin hommia olisikin nyt pakkoliittää tällaiset "elinkelvottomat" kunnat eli pitää aloittaa kriisikuntien selvitysmenettely. Ei tässä nyt vain enää kaunistelu auta vaan täytyy toimia ja olla realismia.
Kunnan ei tarvitsekaan olla mikään varakas kunta kunhan pärjää, aikoinaan työtä ja toimeentuloa tulee varmaan isommalla ja monipuolisemmalla väestöllä, eli kun kunnassa on myös työikäisiä ja nuoria, enemmän.

 

Tässä suuruuden ekonomia eli massateoria toimii:


" Skaalaetu eli mittakaavaetu on taloustieteessä tilanne, jossa yrityksen tuotannon kasvaessa keskimääräiset kustannukset laskevat. Skaalaetua kutsutaan myös skaalatuotokseksi (returns to scale)[1], suurtuotannon eduksi tai suuruuden ekonomiaksi.[2]


Esimerkiksi autojen tekemiseen liittyy skaalaetuja. Merkittävä osa kustannuksista liittyy auton suunnitteluun, testaamiseen ja autotehtaan pystyttämiseen. Tällöin yksittäisen auton tekeminen on erittäin kallista, kun taas satojen autojen tuotannossa samat kiinteät kustannukset voidaan kattaa satojen autojen myynnillä. Tällöin keskimääräiset kustannukset per auto laskevat, kun tuotettujen ja myytyjen autojen määrä kasvaa.[2]
Skaalaetuja syntyy sekä kiinteistä kustannuksista että laskevista rajakustannuksista. Kun tuotantomäärä kasvaa, kiinteiden kustannusten osuus keskimääräisistä kustannuksista laskee. Rajakustannukset taas laskevat kun tuotteita on halvempi tuottaa suurissa kuin pienissä erissä.


Yritysten ei kuitenkaan kannata kasvaa rajattomasti, koska jossakin vaiheessa keskimääräinen kustannus alkaa taas nousta. Kustannusten nousemisen aiheuttavat erilaiset mittakaavahaitat (engl. diseconomies of scale). "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skaalaetu

 

-------------------------

Tämä idea onkin sitten suoraan verrannollinen vaikka kuntatalouteen ja sen hallintokuluihin, kun saadaan sopivan kokoinen kunta ja sen hallintomenot jaettuna tarpeeksi monen asukkaan kesken, niin se ei ole enää niin kallista yhdelle kuntalaiselle.

Jos terveyskeskuksissa olisi tärkeää niiden lähellä olo vs. nykytermein tarkoittaen varmaan saavuttettavuus, niin nykyään kukuvälineisiin sijoitaminen ajaisi saman asian esim. juniin, busseihin ja terveystakseihin satsaaminen, ja joilla sitten pääsee nopeasti ja varmasti hoitoon milloin tahansa.

 

Jos tulisi vain muutama terveyskeskus ja sotekunta, niin kunnan pitää siten maksaa ilolla taksikyydit terveyskeskuksiin, jos ne ovat siis joillakin alueilla kaukana eikä junilla tai busseilla sinne pääse.

Suomen pitäisi varmaan keksiä oma ratkaisunsa etenkin pohjoiseen, eli erämaiden soteratkaisu, koska todellisuudessa se on melkein erämaata.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Mikähän juttu tämä on, en ole lukenut mistään, että sdp kannattaisikin kuntayhtymiä.. Toimittajan toiveajatteluako? --->

-----------------

"Näkökulma: SDP ja kokoomus löysivät toisensa - keskusta on sivuraiteella maakuntamallinsa kanssa
Tänään [ 28.3.2019] klo 15:51
Sote-ratkaisu on paketissa, työllisyyden parantamiskeinoista saadaan vielä iso riita aikaan, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Tulevien eduskuntavaalien kaksi suurinta puoluetta, SDP ja kokoomus, ovat jo löytäneet toisensa siinä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään.

Ne tullaan järjestämään kaupunkikeskusten ympärille muodostuvien sote-alueiden varaan, johon alueen kunnat enemmän ja vähemmän vapaaehtoisesti liittyvät. Miksi näitä alueita sitten kutsutaan, sillä ei ole väliä.

SDP ja kokoomus eivät osta keskustan ajamaa maakuntamallia. Maakuntien määrä (18) ei ole ongelma, mutta kaikki muu onkin: SDP ja kokoomus eivät halua uutta hallinnon porrasta, jonne on keskitetty sote-asioiden lisäksi kaikki mahdollinen ja verotusoikeus päälle. - - "

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a7632598-08c...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ei Suomen sote-uudistuksessa todellakaan tarvita raskasta maakuntahallintoa. Siitä olisi terveydenhuollossa luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tähänastinen sote-prosessi on varmasti kovakalloisimmillekin todistanut, että politiikan tuominen terveydenhuoltoon on kaikkein merkittävin kustannustehokkuutta heikentävä tekijä.

En kuitenkaan näe 3 miljardin säästöjä sote-uudistuksen ainoana oikeana päämääränä. Tarkoitus ei ole säästää vaan hoitaa ihmisiä. Totta kai kustannuksillekin pitää määritellä rajat, mutta ottaen huomioon terveydenhuollon luonteen, muualta löytyy varmasti vähemmän olennaisia säästämiskohteita. Kaikesta huolimatta nuo maagiset 3 miljardin säästöt ovat helposti ylitettävissä. Se kuitenkin edellyttää poliittisten asenteiden sivuuttamista kansantalouden ja kansalaisten eduksi.

Keskeisenä tekijänä olisi luonnollisen monopolin etujen hyödyntäminen. Vaikka minun on ollut vaikea saada markkinataloususkovaisia siitä vakuuttuneiksi, myös todellinen valinnanvapaus (hallituksen esityksessä ei oikeasti ollut sellaisesta kyse)ja jopa kilpailu ovat luontevasti kytkettävissä luonnolliseen monopoliin (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu...).

Luonnollisessa monopolissa voidaan hyödyntää suuruuden ekonomia ylivoimaisesti parhaiten. Esimerkiksi laskutus- ja korvausbyrokratiat voitaisiin kokonaan poistaa, sillä meillähän on jo toimiva verotusjärjestelmä. Maksuttomuus voisi kattaa myös reseptilääkkeet, jolloin ne saisi suoraan terveyskeskuksista. Epäilemättä, jos valtio hankkisi lääkkeet suoraan lääketehtailta isoina erinä ja varastoisi ne välittömästi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, kustannukset saataisiin pudotettua alle puoleen nykyisestä.

Suuruuden ekonomia on äärimmäisen merkittävä myös terveydenhuollon tietotekniikassa. Kyse ei ole vain ohjelmistohankintojen yhtenäisyydestä ja keskittämisestä vaan voitaisiin potilastietojärjestelmän lisäksi luoda valtakunnallinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka antaisi reaaliaikaista tietoa toiminnasta ja jota siksi voitaisiin hyödyntää monenlaisissa optimoineissa ja ennakoinneissa sekä kokonaisuuden talouden hallinnnassa. Valtakunnallisesti päästäisiin mahdollisimman yksinkertaiseen sovellusympäristöön, joka merkitsisi parempaa taloudellisuutta, toiminnallisuutta, pienempiä riskejä sekä sopeutuvuutta tulevaisuuden muutoksiin.

Jo yksi reseptilääkkeiden jakelun rationalisointi toisi miljardin euron vuotuisen säästön, joka voisi kaikki tekijät huomioiden jopa tuplaantua.

Mikä on sitten organisaatiossa kuitenkin väistämättä tarvittavien yksiköiden nimike on sivuasia. Kuntayhtymä voisi hyvinkin olla yhtä kuin sairaanhoitopiiri. Olennaista olisi vain se, että perus- ja erikoissairaanhoito toimivat yhdessä. Muotoutuisivatko sitten vaikkapa kuntayhtymät vapaaehtoisesti parhaaseen mahdolliseen muotoon? Siitä tuskin olisi epäilystä, jos (kuten suotavaa) valtio olisi rahoittajana.

Jos jätetään poliittisten etujen tavoitteluyritykset huomiotta yksi sote-uudistuksen suurista ongelmista on, etteivät varsinkaan poliitikot kykene irtautumaan totuttujen kuvioiden yksityiskohdista näkemään suuria kokonaisuuksia ja vieläpä tulevaisuuteen. Tulevat vaalit ja hallitusneuvottelut ovat siinä mielessä vaarallisia, että nyt kepein perustein lyödään lukkoon poliittisia asetelmia, jotka sitten jälleen kerran kestävät läpi vaalikauden. On puhuttu parlamentaarisesta valmistelusta, mutta onko siihen enää vaalien jälkeen aitoja edellytyksiä? Parlamentaarisen valmistelun pitäisi puolueiden ennakkoasenteista huolimatta lähteä puhtaalta pöydältä. Jos valmistelussa ei käsitellä kaikkia todellisia vaihtoehtoja, objektiiviseen lopputulokseen ei voida päästä.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Hyviä ideoita kaikki nämä:

" - - Luonnollisessa monopolissa voidaan hyödyntää suuruuden ekonomia ylivoimaisesti parhaiten. Esimerkiksi laskutus- ja korvausbyrokratiat voitaisiin kokonaan poistaa, sillä meillähän on jo toimiva verotusjärjestelmä. Maksuttomuus voisi kattaa myös reseptilääkkeet, jolloin ne saisi suoraan terveyskeskuksista. Epäilemättä, jos valtio hankkisi lääkkeet suoraan lääketehtailta isoina erinä ja varastoisi ne välittömästi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, kustannukset saataisiin pudotettua alle puoleen nykyisestä.

Suuruuden ekonomia on äärimmäisen merkittävä myös terveydenhuollon tietotekniikassa.- - "

-----------------

Käsittääkseni Suomi on nyt kuitenkin vaarallisessa tilassa talotensa takia, kun korot kohta nousee, Eu ei enää pidä yllä matalaa korkoa ja taantumakin lieneen nurkan takana. Kaiken kukkuraksi Suomella on vielä paljon velkaa eikä ole tarvetta antaa sen alkaa kumuloitumaan eksponentiaalisesti. Nämä uudet sote- ja sosiaaliturvamallit pitäisi nyt ratkaista alta pois pikaisesti, jotta kaikki huomio voitaisiin antaa taloudelle ja muille ongelmile, joita aina pakkaa tulemaan.

Toimituksen poiminnat