evaback

Espoosta vieläkin upeampi kaupunki

  • Turun kaupungintalo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)
    Turun kaupungintalo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)
  • Prahan Kansallisteatteri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)
    Prahan Kansallisteatteri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)
  • Grönqvistin talo/Helsingin Pohjoisesplanadi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)
    Grönqvistin talo/Helsingin Pohjoisesplanadi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi)

 

Espoo taitaa olla vielä aika maalaismainen kaupunki, vaikka asukasluku lienee kohta jo lähes 300 000 henkilöä.


Vasta parisen vuotta sitten tänne muuttaneena en vielä tiedä Espoon kaikkia hienouksia ja kultturelleja paikkoja, mutta varmaan niitä on paljonkin. Voi myös olla, että Espoo vasta hakee ns. omaa identiteettiään ja tyyliään. Jos näin on, niin nyt kannattaisi ottaa aikalisä kaiken esim. Tapiolan (tai Matinkylään tai Leppävaaraan) liian tiiviin rakentamisen suhteen, ja hakea sieltä omat monumentaaliset paikkansa, mihin jatkossa sijoitetaan esim. konserttisaleja, teattereita ja muita kaikelle kansalle avoimia tapahtumapaikkoja.


Helsingin Senaatintorin lähellä Helsingin yliopiston muurissa on reliefi/kohokuva, missä lukee: "Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen" ja kyseessä ovat tietenkin  J.A.Ehrenström (28.8.1762- 15.4.1874) sekä C.J.L.Engel (3.7.1776-14.5.1840).


Wikipedian mukaan "Johan Albrecht Ehrenström - - oli suomalainen valtioneuvos ja senaattori, joka muistetaan parhaiten toiminnastaan Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana vuosina 1812–1825. Tuolloin hän yhdessä arkkitehti Carl Ludvig Engelin kanssa suunnitteli pääkaupungiksi kohotetulle Helsingille uuden ilmeen ja laati kaupungin ruutukaavaan perustuvan asemakaavan, joka keskustan alueella on pääosin edelleen käytössä. Ehrenström oli jo aiemmin ehtinyt luoda uran Ruotsissa kustavilaisena poliitikkona ja oli myös Suomen senaatin jäsenenä 1820–1825. - - "


Edelleen Wikipedian mukaan "Johan Carl Ludvig Engel - -  oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa.[1] Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Preussilaissyntyinen Engel työskenteli Berliinissä, Tallinnassa ja Pietarissa ennen siirtymistään Suomeen. Hän sai ensin Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina ja myöhemmin Intendentinkonttorin johtajana laajan vaikutusvallan ja ainutlaatuiset mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtonisia visioitaan.
Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutu­asema­kaavat. - - "


Espoo on toiminut tähän asti aivan oikein, kun on rakentanut ensin julkisen liikenteen ja etenkin merenrannassa maanalaisen metron, jotta julkinen liikenne ei sitten myöhemmin ole kaupunkisuunnittelun esteenä esim. ikuisine junaraiteineen.


Pääkaupunkiseudun hienoimpia ja arvokkaimpia paikkoja lienevät merenrannan alueet, ja nämä rannat kannattaisikin paljastaa ihmisille, etenkin jos siellä on kovastikin metsää tällä hetkellä hienoja merenrantamaisemia piilottelemassa.


Leppävaara on myös aika uusi asumalähiö, ja vaikuttaa siltä, että siitä kehittyy enemmän bisnespaikka. Tapiolassa on yliopisto, ja ehkä sen perusteella sinne voisi rakentaa enemmän arvokkaita julkisrakennuksia - tai säästää ja uudistaa ainakin osan alueen vanhoista rakennuksista - ja sen pohjalta rakentaa sinne Espoon ns. virallisen keskuksen, kaupungin virallisen olohuoneen ja paraatipaikan, jos sellaista tarvitaan. Lisäksi varmaan keskuksille olisi tärkeää, että ne ovat ainakin osittain ihmisten luontaisten kulkureittien varrella tai sinne on yleensä helppo päästä.


No ehkä nyt olisi kuitenkin tärkeintä tehdä joku suunnitelma asemakaavojen suhteen, ettei koko kaupunki ole kohta täynnä vain pelkkiä kerrostalolähiöitä. Tärkeintä olisi, että uudessa keskuksessa olisi paljon tilaa ihmisten myös olla ja viettää aika ulkona kuten esim. Senaatintorilla ovat massiiviset portaat.


Esim. Tampereella on upea keskusta, missä on esim. toimiva markkinatori kuin myös Raatihuone, istumiseen tarkoitetut portaat, teatteri ja kirkko - ja yksikin tällainen keskusta kaupungissa riittää, kun se selkeästi on sitä. Tampereella Keskustorin lähellä on myös huippusuosittu Kauppahalli.

Tälläisen kokonaisuuden suunniteluun ja toteuttamiseen  tarvittaisiin varmaan ammatti-ihmisiä eli arkkitehteja ja muita suunnittelijoita tekemään sitä todeksi, mutta tässä vaiheessa keskellä Espoon rakennusbuumia ja rahoituskriisejä olisi varmaan tärkeää jättää näille hankkeille edes tilaa asemakaavoihin.


https://www.tampere.fi/tiedostot/k/tbJPjgTJb/Keskustori-selvitys_2017_06...
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Tapiolasta on tulossa kakkos-Pasila, liian isossa mittakaavassa ihmistä suurempaa betoniviidakon makuista arkkitehtuuria. Kun isoa lähdetään tekemään, jotenkin meillä päädytään ankeampaan lopputulokseen kuin esim. New Yorkin tyylikkäät pilvenpiirtäjät, Flatiron, Lipstick, Empire State, lista on loputon.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Espoo on jotenkin sirpalemainen, ei selvää hallinnollista tms. keskustaa, joka nyt taitaa sijaita Espoon keskustassa, mutta missä eivät pääihmisvirrat kulje vaan se on näistä syrjässä toisin kuin Tapiola ja Leppävaara.

-----------------

"Espoon keskus (ruots. Esbo centrum) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee likimain keskellä Espoota. Espoon keskuksen asuinalueita ovat Kiltakallio, Kirkkojärvi, Saarniraivio, Suna, Suvela ja Tuomarila.

Espoon keskus on Espoon hallinnollinen keskus, jossa toimivat Espoon kaupungintalo, valtuustotalo ja virastokeskus. Alueen kaupallinen keskus on Espoontorin ja Entressen kauppakeskuksien muodostama kokonaisuus Espoon aseman vieressä.

Espoon keskus kuuluu Vanhan-Espoon suuralueeseen ja Kanta-Espoon tilastoalueeseen.[5] Espoon keskuksesta puhuttaessa käytetään usein virheellistä termiä ”Espoon keskusta”. Espoo ei ole kehittynyt yhden keskuksen ympärille, vaan se koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, joista yksi on Espoon keskus.[6]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon_keskus

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Tai no ehkä se on sittenkin Espoon keskus, joka on ja pysyy hallinnollisena keskuksena.

" - - Tämän hetkisen [2018] suunnitelman mukaan ensimmäiseksi puretaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti vuodesta 2009 tyhjillään ollut kaupungintalo. Seuraavaksi puretaan huonokuntoinen Virastotalo 2, jonka tilalle rakennetaan espoolaisten kohtaamispaikaksi uusi rakennus, jossa yhdistyvät kaupungin hallinnolliset tilat, monipuoliset palvelut, kulttuuri- ja liiketilat sekä päätöksentekoa ja asukasyhteistyötä palvelevat tilat. Talosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2022. Tavoitteena on ottaa talo käyttöön vuoden 2025 alussa.- - "

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_keskus_uudistuu_moderniksi_ja_vii(143796)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomessa on menty vikaan siinä vaiheessa kun Espoon ja Vantaan kaltaisille lähiöistä koostuville esikaupunki-/taajama-alueille alettiin myöntää kaupunkistatuksia. Käsitteet olisi hyvä pitää selkeinä, ja kaupungilla pitäisi olla yksi selvä, riittävän iso keskusta.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Ne pitäis liittää Helsinkiin myös Kauniainen. Eiköhän siitä tulis myös säästöä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tapiolassa ei ole yliopistoa, vaan se on Otaniemessä.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Ei tämä Espoon purettavaksi aiottu vanha kaupungintalo ole mitenkään erityisen näköinen, jos tilalle rakennetaan vastaava julkinen uusi rakennus, niin ehkä siihen voisi vähän enemmän käyttää mielikuvitusta ja glamouria. Minusta taiteellisen tai muuten kivan näköiset rakennukset ovat kaikin puolin hyväksi ihmisten psyykelle, paitsi tietysti ei maksettaessa. Esim. Tampereen Raatihuone ja Teatteri ovat aika upeita rakennuksia, näistä vähän mallia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon_kaupungintalo

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kivitalon laskennallinen ikä kirjanpidossa on 100 vuotta. Ja nyt Espoossa puretaan 1970-80-luvulla tehtyjä rakennuksia, mm. Puolarmetsän sairaala.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Espoon ja Vantaan on täysin tarpeetonta kilpailla kulttuuritarjonnassa Helsingin kanssa, koska Helsinki on täysin ylivertainen.

On täydellistä typeryyttä ja kunnallisveron maksajien aliarviointia rakentaa reunakaupunkeihin ns. kulttuurirakennuksia, jotka maksavat maltaita, mutta eivät tuota mitään.

Espoon ja Vantaan tulee keskittyä rakentamaan nimenomaisesti asuntoinfraa pääkaupunkiseudun tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen, koska Espoo ja Vantaa ovat edelleen enimmäkseen metsien peittämiä alueita sirpaleisine aluekeskuksineen.

Helsinki taas kasvaa lähinnä ylöspäin.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#9: En tiedä, tarvitseeko Vantaan ja Espoon olla pelkästään joitakin Helsingin asumalähiöitä, kun ovat kuitenkin omia itsenäisiä kaupunkeja.

Totta, että näihin "vasallikaupunkeihin" ei niin paljon tarvitse rakentaa esim. kulttuurirakennuksia, koska tarjontaa on yllin kyllin ihan lähellä Helsingissäkin, mutta jotakin pientä pikanttia yksilöllistävää voisi olla joka kaupungissa erikseen. Eli mikä tavallaan antaa Vantaalle ja Espoolle oman persoonallisen säväyksensä.

Lähinnä sellainen keskus, paikan sielu, ydin, joka on kai yleensä jokin ison torin ympärille kyhätty arkkitehtuurinen rakennuskompleksi, missä tavallinen kansa, markkinat, hallinto, sivistys ja/tai kulttuuri voivat helposti kohdata. Ei se haittaa, vaikka tällaisia keskittymiä, mutta pienempiä alueen asukasluvun mukaan, olisi useampikin etenkin isoissa kaupungeissa.

Alla olevassa lainauksessa kerrotaan, miten " - - Seuraavaksi puretaan huonokuntoinen Virastotalo 2, jonka tilalle rakennetaan espoolaisten kohtaamispaikaksi uusi rakennus, jossa yhdistyvät kaupungin hallinnolliset tilat, monipuoliset palvelut, kulttuuri- ja liiketilat sekä päätöksentekoa ja asukasyhteistyötä palvelevat tilat.- - "

Olen varmaan jäävi tai muuten vielä Espoon asioista tietämätön uudisasukas, mutta minusta tämä suurhanke menee hukkaan Espoon keskuksessa, kun eihän siellä päin juuri kukaan kulje paitsi paikalliset asukkaat. Tällaiset yhteistilat pitää rakentaa niin, että ne ovat ihmisten arkimatkojen varrella ja suurin osa pääsee sinne, tai muuten kulkee sen ohi. Tapiola tai Leppävaara olisi siksi parempi paikka tälle hankkeelle, mutta luultavasti Leppävaara on jo rakennettu täyteen eikä sinne mahdu.

Minusta vaikuttaa siltä, että Espoo ei jakaudu etelä-/pohjoisosiin, vaan itä- ja länsiosiin, ja näistä itäinen Espoo on - ja tulee vielä jatkossa entistä enemmän olemaan - väkiluvultaan suurempi johtuen Helsingin vetovoimasta. Siksi Itä-Espooseen kannattaisi satsata enemmän.

Esim. Tamperekin, vaikka on tosi velkainen ja pihi kaupunki, niin satsaa kovasti kaupungin näyttävyyteen, esim. Näsineulassa ei taida olla mitään järkevää toimintaa, se vain on ravintolana (ilmeisesti). Upeaa uusrenessanssityylistä Keskustoria uusitaan ja parannellaan säänöllisesti ja nyt sinne tulee yliopiston lähelle joku iso Areena-kompleksikin, missä on tosi upeita rakennuksia. Tämä on maailmanluokan hanke ilmeisesti urheiluhallin kautta. (kts alla linkki Areenaan)

Tapiolaankin voisi siis - jos sinne ei Kaupungintaloa saada - vaikka joskus vuosien päästä tehdä jonkin minikeskustan, missä olisi vaikka konserttitalo esim. uusrenessanssi-tyylinen, suurehko markkinatori ja laidalla vaikka Kauppahalli. Alla upeita rakennuksia ko. tyylisuunnasta, alkaa tosiaan jo kyllästyttää, kun joka paikassa vain on betonibunkkereita, eiköhän niiden aika ala olla jo yksinkertaisesti ohi ja nyt vaaditaan tyylisuunnan muutosta vähän koristeellisemmaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusrenessanssi

------------------

http://areenatampere.fi/?gclid=CjwKCAjwxrzoBRBBEiw...

------------------

" - - Tämän hetkisen [2018] suunnitelman mukaan ensimmäiseksi puretaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti vuodesta 2009 tyhjillään ollut kaupungintalo. Seuraavaksi puretaan huonokuntoinen Virastotalo 2, jonka tilalle rakennetaan espoolaisten kohtaamispaikaksi uusi rakennus, jossa yhdistyvät kaupungin hallinnolliset tilat, monipuoliset palvelut, kulttuuri- ja liiketilat sekä päätöksentekoa ja asukasyhteistyötä palvelevat tilat. Talosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2022. Tavoitteena on ottaa talo käyttöön vuoden 2025 alussa.- - "

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_keskus_uudistuu_moderniksi_ja_vii(143796)

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Lisäksi Espoossa Westendin rantaan pitäisi varmaan rakentaa kaikelle kansalle avoinna oleva huvipuisto sekä uimarantaa tulisi laajentaa, eikä antaa tätä kenties paikkakunnan hienointa paikkaa pelkästään yksityisen käyttöön. Jos näin on päässyt käymään niin voihan sitä uimaranta-aluetta ehkä laajentaa rannan suuntaisesti.

Mallia uimarantojen rakentamisesta voisi ottaa vaikka Etelä-Euroopan maista, esim. paljolti turismista elävästä Espanjasta.

https://yle.fi/uutiset/3-9765265

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Suomessa on aika vaatimatonta ja yksitoikkoista tämä arkkitehtuuri ja rakentaminen.

https://yle.fi/uutiset/3-10837048

Toimituksen poiminnat